Kainuun prikaati merkitsee maakunnalle samaa kuin Nokia koko Suomelle. Suomen suurimman varuskunnan osuus Kainuun bruttokansantuotteesta on kolmen prosentin luokkaa eli sama kuin Nokian osuus Suomen bkt:sta.
Esikuntapäällikkö Kimmo Lehto laskee, että Kainuun prikaati on Kajaanin neljänneksi suurin työllistäjä kaupungin, terveydenhuollon kuntayhtymän ja UPM:n jälkeen.
Kainuun prikaati työllistää suoraan 600 veronmaksajaa ja välillisesti 300 lisää. Palkkoja prikaati maksaa 18,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Palkkojen lisäksi suurin menoerä on kiinteistöjen vuokra ja kunnossapito, 9 miljoonaa euroa vuodessa.
Kainuun
yhdestoista kunta
Kainuun prikaatin budjetti on tänä vuonna 45 miljoonaa euroa. Summalla pyörittäisi kahta keskikokoista kainuulaista kuntaa. Prikaatin sanotaan olevan Kainuun yhdestoista kunta.
Pääosa prikaatin palveluista ja tavaroista hankitaan keskitetysti. Varusmiesten pyykit ajetaan rekalla Sodankylään ja näkkileivät kaikkiin varuskuntiin samasta suomalaisesta myllystä.
Erikoissairaanhoitopalveluita prikaati on ostanut keskussairaalasta Kajaanista. Varusmiesten perusterveydenhuollosta huolehtii oma varuskuntasairaala. Sairaalan menot ostopalveluineen ovat reilut miljoona euroa vuodessa.
Prikaatin henkilökunnan työterveyshuolto menee ensi vuonna EU-kilpailutukseen. Nyt palvelut on ostettu kajaanilaiselta yksityiseltä lääkäriasemalta.
Maastoharjoitukset kalliita
Ruokaa prikaatin varusmiehet syövät 2,5 miljoonalla eurolla. Vuoden aikana prikaatissa palvelee kaikkiaan 3 900 varusmiestä, joista yhtä aikaa on paikalla reilut 2 000 asevelvollista. Suurimman osan vihanneksista ja muista päivittäistavaroista toimittaa Kesko.
Kertausharjoituksissa käy prikaatilla vuosittain reilut 2 000 reserviläistä. Heidän matkakorvauksiinsa ja päivärahoihinsa menee vuosittain noin miljoona euroa.
Maastoharjoitukset maksavat maltaita. Esimerkiksi kenttätykistöpatterin ja kahden kranaatinheitinjoukkueen viikon harjoitus Kuhmon Vuosangassa maksaa prikaatille ylimääräistä 49 000 euroa.
Korjausostot
vähenevät
Ensi vuoden valmisteilla oleva talousarvio noudattaa pääosin kuluvan vuoden raameja. Suurinta vähennystä menoihin on esitetty kuljetuskeskukselle ja Kajaanin korjaamolle.
Noin 150 000 euron leikkaus näkyy everstiluutnantti Kimmo Lehdon mukaan siinä, että prikaatin ulkopuolelta ostettavat korjauspalvelut vähenevät.
"Toisaalta meillä on kalusto nyt todella hyvässä kunnossa. Pikkunaarmuja ja muita ei lähdetä enää korjaamaan entiseen malliin. Turvallisuudesta ei tingitä."
Säästöjä pyritään saamaan myös tarkentamalla lomakuljetusten ja ruokailujen todellista tarvetta.
Prosentin säästö ruokailussa ja lomakuljetuksissa toisi kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuositasolla, esikuntapäällikkö Kimmo Lehto laskee. "Ei tehdä ruokaa turhan takia eikä tilata lomakuljetuksiin puolityhjiä busseja."
Kainuun prikaatin laajentunutta varuskuntaa on kunnostettu viiden vuoden aikana 44 miljoonalla eurolla. Lähivuosien tavoitteena on Kimmo Lehdon mukaan kunnostaa sotilaskoti ja kuntotalo.
Myös varastotilan tarve on kova. Nykyisin prikaatilla on 10 000 neliötä varasto- ja kalustosuojana.