Etelä-Afrikka pyrkii maatalousmaasta korkeateknologiavaltioksi. Oppia otetaan Helsingin jälkeen neljän päivän ajan Oulusta, kaupungissa vierailee juuri tusina tiedeministeriön, yliopistojen sekä innovaatioelinten, kuten VTT:tä vastaavan CSIR:n, edustajaa. Matka on seurausta maan tiedeministerin käynnistä viime vuonna Oulussa.
Olemme kolmannen maailman ja ensimmäisen maailman välissä, kuvaa maansa spagaattia johtaja Chris Scheffer Etelä-Afrikan kulttuuri-, tiede- ja teknologiaministeriöstä ja muistuttaa, että demokratisoituminen alkoi vasta vuonna 1994. Silti mullistus on vasta edessä: Haluamme muuttaa talouden, globalisoida, hän kuvaa tavoitetta.
Aiomme uudistaa innovaatiojärjestelmämme, kertoo puolestaan ministeriön teknologiaosaston johtaja Joseph Matjila: Haluamme oppia menestystarinoista sitä, miten saada aikaan innovaatiojärjestelmä.
Ensi vaikutelma Suomesta on joka tapauksessa harvinaisen kirkas: Tämä on homogeeni yhteiskunta, integroitu ja hyvin yhdistetty yhteiskunta. Myös Scheffer on ihastuksissaan: Ihana paikka, tämä on paratiisi. Ilon syynä on Oulun leppoisa liikenne: Täällä ei ole ruuhkia.
Muutoksen jäljillä
Etelä-Afrikka etsii Oulusta tietämystä siihen, miten onnistua muutoksessa. Maa aikoo kaksinkertaistaa tiede- ja teknologiabudjetin nykyisistä 0,7 prosentista viidessä vuodessa. Siitä tulee kova ponnistus. Kansantuote on nyt noin 12 miljardia US-dollaria ja 43 prosenttia 15-miljoonaisesta työväestöstä on työttömänä. Inflaatio on sentään saatu painetuksi 9 prosentin alle.
Kaikkiaan 42-miljoonaisella kansalla on vanhastaan tietyt vahvuutensa. Suurin työllistäjä on edelleen kaivosteollisuus. Se on esimerkiksi kehittänyt teknologiaa jopa 3 kilometrin syvyyksiä varten. Kullan ohella toiveet kohdistuvat parhaillaan platinaan.
Myös lääketiede — ajatellaan vain sydänleikkausten alkujuuria — kantaa maan lippua korkealla. Laajalle levinnyt maatalouskin on pieni ihme: vain 3 prosenttia maa-alasta on todella hyvää, Scheffer huomauttaa.
Myös uudempaa perua olevia vahvuuksia on päätetty kehittää jatkossa erityisesti. Tuoretta bioteknologiastrategiaa aletaan juuri soveltaa: Siksi olemme kiinnostuneita wellness-teknologiasta, Matjila toteaa.
Myös it-teknologiassa ollaan pitkällä. Se taas johtuu aseteollisuudestamme. Kolmanneksi painotetaan materiaaliteknologiaa.
Tiedosta ja osaajista pulaa
Afrikan kärjen suurin ongelma on kuitenkin tieto ja osaaminen, arvioi Luci Abrahams kansallisesta innovaationeuvostosta: Kaikilla tasoilla ja erityisesti maisteritason jälkeen. Mutta hänen mukaansa myös koulua käymättömien työntekijöiden taitoja pyritään jatkuvasti kohentamaan.
Matkan antia on pohjustettu jo Pretoriassa, missä Suomen suurlähetystön järjestämä seminaari syvensi delegaation tietämystä innovaation ja yrittämisen perusteista.
Oulun yliopistossa kiinnostusta on herättänyt ainakin Etelä-Afrikan satelliittiosaaminen. Myös lukuisista yritystapaamisista odotetaan löytyvän yhteistyöhaluja.