Presidenttipeli jää hyvin lyhyeksi, kun sosiaalidemokraatit ovat lykkäämässä ehdokasvalintansa syksyyn. Tarja Halonen voi pysytellä sen takia vielä pitkään poliittisen taistelun yläpuolella presidentillisen jalustansa turvin.
Tähän asti oli eletty siinä käsityksessä, että SDP valitsisi oman presidenttiehdokkaansa ensi kesäkuussa puoluekokouksessaan Tampereella. Puoluetoimisto on kuitenkin valmistellut jo jonkin aikaa ehdokasvalinnan lykkäystä syksyyn, ja tieto siitä oli vihdoin keskiviikkona kypsä julkisuuteen saatettavaksi.
Toistaiseksi kyse on kuitenkin vasta puoluesihteeri Eero Heinäluoman johdolla valmistellusta puoluetoimiston ehdotuksesta. Varsinaisen päätöksen aikataulusta tekee SDP:n puoluevaltuusto 9. maaliskuuta. Käytännössä on kuitenkin selvää, että puoluetoimisto on harkinnut asiaa huolella puolueen strategian ja taktiikan kannalta, ja sen ehdotus pitää.
Merkittävin johtopäätös SDP:n ehdokasvalinnan siirtymisestä syksyyn on se, että presidentti Tarja Halonen voi lykätä omaa ilmoitustaan vähintään kesän alkuun tai jopa syyskuuhun edellyttäen, ettei hänelle ilmaannu vakavasti otettavia kilpailevia ehdokkaita puolueosastojen ehdotuksissa keväällä. Ja miksipä niitä ilmaantuisi niin kauan kuin Halonen on ylivoimainen presidenttigallupeissa.
Jos joku lähtee haastamaan näissä oloissa Halosen jäsenvaaliin, hän tekee itsensä vain naurunalaiseksi. SDP:n puoluetoimiston kaavailema aikataulu viittaa vahvasti siihen, että puolueessa uskotaan vain ja ainoastaan Halosen ehdokkuuteen.
Syksyyn siirrettävällä valinnalla taataan Haloselle työrauha presidenttinä mahdollisimman pitkään. Niin kauan kuin hän ei ole ilmoittanut pyrkivänsä toiselle kaudelle, häntä kohdellaan valtionpäänä. Ehdokkuus tekee hänestä vapaata riistaa poliittisesti.
Jos Halonen asetettaisiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi jo kesäkuussa, häntä ehdittäisiin ampua alas kuukausitolkulla ennen kuin kaksi muuta suurta puoluetta ovat lähteneet leikkiin mukaan. Keskusta asettaa nimittäin oman ehdokkaansa ylimääräisessä puoluekokouksessa 28.10. ja kokoomus vasta 12.11.
Myöhäinen aikataulu on eduksi myös Matti Vanhasen hallitukselle. Pääministerin ja presidentin välinen kilvoittelu ja sen luoma poliittinen jännite muodostuu hyvin lyhyeksi, kun varsinaiseen kampanjaan jää aikaa vain parisen kuukautta.
Halonen on lykännyt jo pitkään tuonnemmaksi ja tuonnemmaksi ilmoitusta ehdokkuudestaan eri verukkeilla. Viimeksi hän teki sen sillä perusteella, että hän haluaa kuulla puolueiden aikataulut ennen kuin kertoo oman kantansa, jonka hän on jo päättänyt. Niin hän kertoi marraskuussa Ahvenanmaalla.
Halosen kursailu ehdokkuusilmoituksen kanssa on kuulostanut erikoiselta. Miksei hän ilmoittanut heti alun perin, että hän kertoo kantansa vasta äärimmäisellä takarajalla? Nyt hänellä on panttaukselleen myös muodollinen perustelu: SDP:n kaavailema aikataulu. Todellisuudessa kyse on kuitenkin puhtaasti puoluetoimiston hänelle havittelemasta suojauksesta.
Spekulaatiot Halosen siirtymisestä kansainvälisiin tehtäviin saavat lisäpontta puoluetoimiston kaavailuista. Nyt voi väittää, että hänelle varataan aikaa katsoa, löytyykö ulkomailta uusi vihreä oksa. Tuollaiset puheet on kuitenkin syytä jättää toistaiseksi kolpakkostrategeille. SDP:n aikataulussa kaikki viittaa täydelliseen petaukseen Halosta ja Paavo Lipposen seuraajaa varten. Uusi puheenjohtaja nousee puoluekokouksen ainoaksi tähdeksi, kun presidenttiehdokas valitaan myöhemmin.