Pääkirjoitus

Presidenttikauden lyhentämisessä olisi itua – vakaa maa ei tarvitse kahdentoista vuoden johtajanpestejä

Presidentti Sauli Niinistö olisi valmis lyhentämään presidenttien toimikausia vuodella tai kahdella. Ajatusta kannattaa pohtia vakavasti.

Presidentinlinna sijaitsee Helsingin Kauppatorin laidalla.
Presidentinlinna sijaitsee Helsingin Kauppatorin laidalla.

Presidentti Sauli Niinistö olisi valmis lyhentämään presidenttien toimikausia vuodella tai kahdella. Ajatusta kannattaa pohtia vakavasti. Suomen demokratia on niin vakaa, että saman valtionpään ei tarvitse istua vallassa enimmillään 12:ta vuotta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puuttui haastattelussaan lauantain Salon Seudun Sanomissa teemaan, jota hän on availlut aiemminkin: presidentin toimikausien pituuteen. Niitä olisi hänen mielestään mahdollista lyhentää.

Kun toimikauden mitta on nyt kuusi vuotta ja kun sama henkilö voi olla virassa kaksi peräkkäistä kautta, vuosia tehtävässä voi tulla 12. Sen istuivat Niinistön edeltäjistä Mauno Koivisto ja Tarja Halonen.

Toista kautta tehtävää hoitaa myös vuonna 2012 ensimmäisen kerran valituksi tullut Niinistö. Haastattelun mukaan hän pitäisi parempina malleja, joissa enimmäiskaudet ja vuosimäärät olisivat kolme kertaa neljä tai kaksi kertaa viisi vuotta.

Niinistö on puhunut presidenttikauden mitasta ennenkin. Vuoden 2018 kampanjan aikaan hän totesi Ilta-Sanomien vaalikoneessa, että kuuden vuoden kausi on pisimpiä, mitä maailmalla tunnetaan ja että "optimi voisi olla viisi".

On kiinnostavaa, että teeman nostaa keskusteluun tehtävän haltija itse. Aiheesta ei ole meillä viime aikoina ylipäätään suuremmin keskusteltu. Tämä kertonee siitä, ettei kahdentoista vuoden urakoinnista ole meillä syntynyt merkittäviä ongelmiakaan.

Toimikaudet kahteen rajoittava perustuslaki torjuu sujuvasti vääristymät, jollaisia syntyi presidentti Urho Kekkosen ylipitkällä valtakaudella. Asian varmistavat parin viime vuosikymmenen aikana toteutetut valtaoikeuksien leikkaukset.

Kun vakavia ongelmia ei enää ole tullut ilmi, herää kysymys, kannattaako toimivaa nykykäytäntöä muuttaa.

Ehkä kuitenkin kannattaa.

Tehtävän työläyttä ajatellen nyt mahdollinen kahdentoista vuoden pesti on yksinkertaisesti pitkä. Niinistö muotoilee, että tehtävän hoito on "aika kiinni pitävää hommaa".

Tämä tehtävän raskaus ilmeisesti mietitytti Niinistöä ennen kuin ilmoitti lähtevänsä hakemaan jatkokautta. Jos presidenttikauden mitta olisi viisi vuotta, Niinistö olisi vapaa mies jo runsaan kahden vuoden päästä vuonna 2022.

Demokratiassa tarvitaan sekä vaihtuvuutta että jatkuvuuden tuomaa vakautta. Jälkimmäinen on tärkeää etenkin, kun yhteiskunnassa kuohuu. Suomi on kuitenkin maailman vakaimpia valtiota, ja siksi presidentin pitkää toimikautta on hankala perustella ainakaan yhteiskuntarauhalla.

Maailmalla kuusivuotiset kaudet ovat harvinaisia demokratioissa, joissa presidentillä on muutakin kuin seremoniaalista valtaa. Esimerkiksi Ranskassa toimikautta lyhennettiin vuosituhannen vaihteessa seitsemästä vuodesta viiteen.

Toimikauden muuttaminen viiden vuoden mittaiseksi olisi Suomellekin ilmeisen sopiva malli. Valtionpäämiehen valinta eri tahtiin eduskunnan kanssa korostaisi presidentin valtiollista erityisroolia.

Vuosikymmen olisi myös ylipäätään sopiva maksimi yhden henkilön toimia tasavallan johdossa. Runsaan 5,5 miljoonan asukkaan maasta löytyy aina osaava jatkaja seuraamaan korvaamattomanakin pidettyä miestä tai naista.