Pääkirjoitus

Pre­si­dent­ti­eh­dok­kaat ke­sä­juh­lil­la

Karjalaisten kesäjuhlat olivat viikonvaihteessa juhlavammat kuin koskaan.

Karjalaisten kesäjuhlat olivat viikonvaihteessa juhlavammat kuin koskaan. Peräkkäisinä päivinä Lahteen saapuivat pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen. Koskaan aikaisemmin ei ole valtiovallan ylintä johtoa saatu Karjalan liiton juhliin yhtä aikaa. Muillekin kesäjuhlien järjestäjille alkanut kausi on otollista aikaa saada korkean tason vieraita tapahtumiinsa.

Presidentti Tarja Halosesta tulee SDP:n ehdokas virallisesti vasta syksyllä. Keskustakin ryhtyy tositoimiin vasta tuolloin. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt Halosta tai Vanhasta kampanjoimasta jo pitkään. Kokoomuksen puolella on hiljaisempaa: varapääjohtaja Sauli Niinistö pysyttelee vielä virkatehtävissä Luxemburgissa, mutta tulee avaamaan Seinäjoen Tangomarkkinat heinäkuun 9. päivä.

Tammikuun presidentinvaalit takaavat taatusti sen, että muidenkin presidenttiehdokkaiden valmius liikkua ahkerasti on kesällä korkeimmillaan. Pääministeri Vanhanen kiiruhti Lahteen suoraan Brysselin huippukokouksesta raskaiden neuvottelujen jälkeen. Sekä hänen että Halosen vierailusta on sovittu jo hyvissä ajoin, mutta tiivistyvä tunnelma saa ehdokkaat epäilemättä miettimään aikataulujaan niin, että julkisuus tulee maksimoitua.

Karjalan liitto on toki ennenkin saanut tilaisuuksiinsa korkean tason vieraita, mutta viime viikonvaihde oli aivan poikkeuksellinen. Halonen on vasta kolmas juhliin osallistunut presidentti liiton historian aikana. Urho Kekkonen oli mukana 1960 Helsingissä ja Martti Ahtisaari 1999 Vaasassa. Ahtisaaren kausi, joka jäi ainoaksi, oli tuolloin päättymäisillään.

Presidentti Mauno Koivisto sen sijaan ei ole nähnyt aiheelliseksi osallistua karjalaisten juhlallisuuksiin. Johannes Virolainen, joka on ollut Karjalan liiton pitkäaikainen puheenjohtaja, sen sijaan oli ministerivuosinaan tuttu näky kesäpäivillä.

Karjalan liitossa uskotaan, että korkean tason vieraiden intoon osallistua juhlallisuuksiin on ollut syynä enemmänkin Karjalan kysymyksen entistä vapaampi käsittely kuin edessä olevat presidentinvaalit. Sinänsä vieraiden motiivilla ei ole väliä. Mitä hienommat vieraat, sitä paremmat juhlat. Julkisuus hyödyttää puolin ja toisin.

Vaikka Karjasta voi puhua, asettelivat vieraat sanansa taiten. Sukujuuriltaan karjalaisen pääministerin viesti oli, että Karjalan maapohja ei kuulu enää suomalaisille, mutta Karjala elää ja on olemassa karjalaisen väen mielissä. Halosen mielestä taas historiaa ei voi muuttaa, vaan nyt on rakennettava tulevaisuutta. Molemmat sanoivat siis kohteliaasti ei palautushaaveille.

paakirjoitus@kaleva.fi