Presidentinvaalijulisteita alkoi ilmestyä keskiviikkona niille varattuihin telineisiin ympäri Suomea. Oulussakin noudatettiin kuntaliiton suositusta, jonka mukaan julisteet voi laittaa kansalaisten katsottaviksi viikkoa ennen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyspäivää, joka on nyt 4. päivä tammikuuta.
Tosin vielä iltapäivällä telineissä hymyilivät pääasiassa vain SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas Tarja Halonen ja keskustan Matti Vanhanen.
Kunnat pystyttävät telineet niille määrättyihin paikkoihin, mutta loppu on sitten ehdokkaiden takana olevien ryhmien vastuulla. Oulussa telineitä laitetaan jokaiselle äänestysalueelle eli 39 eri paikkaan. Telineissä on kaksi paikkaa ehdokasta kohti. Paikat on varattu ehdokkaiden numeroiden mukaisessa järjestyksessä.
Ennakkoäänestys
viikon päästä
Edellisissä presidentinvaaleissa kuusi vuotta sitten osa Suomen kaupungeista päätti odottaa julisteiden kanssa yli millennium-hulinoiden.
Oulun kaupungin hallintolakimies Jari Lehtelä tietää, että vaaransa on tänäkin vuonna, vaikkei vuosi vaihdukaan yhtä juhlavasti kuin kuusi vuotta sitten.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa siis 4. tammikuuta ja päättyy 10. päivä. Välissä on loppiaistauko, 6. päivä. Ensimmäisen kierroksen äänestyspäivä on 15. päivä tammikuuta.
Jos toiselle kierrokselle mennään, äänestetään kaksi viikkoa ensimmäisen kierroksen päivän jälkeen eli 29. päivä tammikuuta. Tässä tapauksessa ennakkoäänestyspäivät ovat kotimaassa 18.-24. tammikuuta.
Ulkomailla voi äänestää ennakkoon 4.-7. päivä tammikuuta ja toisella kierroksella 18.-21. päivä tammikuuta.
Äänestysinto
kiitettävää
Väestörekisterikeskus on lähettänyt juuri joulun alla äänestäjille kaksi ilmoituskorttia kahta kierrosta varten sekä luettelon äänioikeutetun oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista.
Nuoria on viritetty äänestyskuntoon oikeusministeriön kirjeellä, jossa heille kerrotaan presidentin tehtävistä ja annetaan ohjeita äänestämisestä. Äänestysvilkkaus on presidentinvaaleissa ollut tunnetusti korkeampi kuin muissa vaaleissa. Kuusi vuotta sitten, kun presidentti Tarja Halonen valittiin virkaansa, oli äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella 76,9 ja toisella kierroksella 80,2.
Kun presidentiksi ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla vuonna 1994 tuli Martti Ahtisaari, oli äänestysprosentti vieläkin tuotakin korkeampi: ensimmäisellä kierroksella 82,2 ja toisella 82,3.
Kun tasavallassa alkoi presidentti Mauno Koiviston kausi 1988 olivat vastaavat luvut 82,7 ja 82,3. Tuolloinhan oli käytössä vielä välittömän vaalin ja valitsijamiesvaalin yhdistelmä.
Urho Kekkosen valtakaudella äänestysprosentti oli alimmillaan vuonna 1978 69,9, jolloin käytössä oli erityislaki. Parhaat lukemat olivat vuonna 1982 86,8 prosenttia, kun Kekkonen valittiin viimeiselle kaudelleen.