Pre­si­dent­tiä muis­tet­tiin jou­lu­ter­veh­dyk­sin

Presidentti Tarja Halosta muistettiin torstaina perinteisin joulutervehdyksin Helsingissä. Presidentti otti vieraansa lämpimästi vastaan takkatulen loisteessa Mäntyniemessä yhdessä puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa.

Jaana Kangas (vas. ), Riitta Raita ja Seija Sitolahti lahjoittivat kukkatervehdyksen Suomen Kukkakauppiasliiton puolesta presidentti Tarja Haloselle ja tohtori Pentti Arajärvelle Mäntyniemessä.
Jaana Kangas (vas. ), Riitta Raita ja Seija Sitolahti lahjoittivat kukkatervehdyksen Suomen Kukkakauppiasliiton puolesta presidentti Tarja Haloselle ja tohtori Pentti Arajärvelle Mäntyniemessä.

Presidentti Tarja Halosta muistettiin torstaina perinteisin joulutervehdyksin Helsingissä. Presidentti otti vieraansa lämpimästi vastaan takkatulen loisteessa Mäntyniemessä yhdessä puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa.

Aamupäivällä metsäylioppilaat luovuttivat presidentille komean joulukuusen. Halosen juhlapöytää koristanee tänä vuonna 11-kiloinen harmaasuolattu kinkku, jonka Maataloustuottajien Vehmaan yhdistys lahjoitti.

Suomen Kukkakauppiasliitto muisti presidenttiä joulukukkasin. Oman tervehdyksensä toi myös tämän vuoden Lucia-neito Anna-Charlotta Thibblin.

Iltapäivän viimeiselle tervehdyskäynnille saapui leppoisa nelihenkinen seurue Korppoon kunnasta. Heillä oli tuomisinaan 2,5-kiloinen jouluhauki.

Merikapteeni Ole Lindestamin mukaan kalan tarkka pyyntipaikka on salaisuus. Sen verran hän suostui paljastamaan, että hauki saatiin keskiviikkona ruohikkoisesta lahdesta Korppoossa.

"Meillä oli 3,5-kiloinen viime talvena tänne, ja se oli liian iso", Lindestam kertoo. "Silloin jäi pyrstö kirstun ulkopuolelle ja se oli ruman näköistä", lisää eläkkeellä oleva suurlähettiläs Klaus Sahlgren.

Viime vuonna hauki kypsennettiin keittämällä. Tänä vuonna se on määrä paistaa vaihtelun vuoksi. Ruokapöytään kala päätynee jo perjantaina.

Perinne keskiajalta

Joulukalaperinne kantaa aina 1600-luvulta asti, jolloin Ruotsi-Suomen kuninkaalle vietiin terveiset kalan kera. Huomiota haluttiin silloin kiinnittää saaristolaisten karuihin elinolosuhteisiin.

"Ainoa, mitä heillä oli viemistä kuninkaalle, oli kalaa. Eivät he omistaneet mitään muuta", Lindestam kertoo.

Kuljetukseen käytettiin sumpuksi kutsuttua venettä, jolla kalat saatiin elävinä perille Tukholmaan. Matka kun saattoi kestää monta viikkoa. "Onneksi meidän ei tarvinnut tulla sumpulla", Sahlgren naurahtaa. Hänen mukaansa kalan tarkoitus nykyään on osoittaa kunnioitusta tasavallan päämiehelle.

Korppoon seurue kertoo, että heidän kotikuntansa on paikkana tuttu Haloselle ja Arajärvelle. Pariskunta piipahti ainakin viime kesänä Korppoon jazz-tapahtumassa, mitä presidenttikin muisteli tapaamisen aikana.

"Se oli hyvin vapaamuotoinen tilaisuus. Sinne tultiin ihan arkitamineissa. Presidentillä ja tohtori Arajärvellä oli hauskaa", Sahlgren kuvailee jazzkonserttia.

Ilmoita asiavirheestä