jTasavallan presidentti Tarja Halonen tarttui virkaanastujaispuheessaan keskiviikkona sosiaaliseen ja alueellisen eriarvoisuuteen. Se, ettei hyvinvointiyhteiskunta toteudu kaikkien elämässä on hänestä vastoin oikeudentajua.
"Näin ei tarvitsisi olla. Ihmisten hyvinvointi ja maamme kansainvälinen kilpailukyky eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä ja tukevia asioita", Halonen korosti.
Presidentti Tarja Halonen aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen. Puheessaan näkyvämpää arvojohtajan roolia luvannut Halonen korosti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun tärkeyttä.
"Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja Suomeen on syntynyt uusköyhyyttä. Kokopäivätyön palkka ei riitä aina perheen elättämiseen. Naisen euro on edelleen vain 80 senttiä. Hyvinvointipalvelujärjestelmässä on ongelmia ja työntekijöiden jaksaminen on kovilla", Halonen listasi.
Eriarvoisuus heijastuu hänen mukaansa monin eri tavoin.
Työpaikkoja
tarvitaan lisää
Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vahvaa taloutta ja työllisyyttä. Ne ovatkin kehittyneet hyvin, mutta työpaikkoja tarvitaan lisää, Halonen totesi.
"Meidän pitää olla sekä parempia että tehokkaampia, jotta suomalainen työ olisi kilpailukykyistä maailman markkinoilla." Halonen lisäsi, että lähtökohtamme menestyä tulevaisuudessakin ovat varsin hyvät.
Hän tähdensi, että osaamisen on oltava tavoitteena koko työelämässä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ei voi ratkaista vain nuorison koulutuksella. Elinikäisen oppimisen toteuttamisella on todella kiire elinkeino- ja työelämän muutoksen ja väestömme ikääntymisen vuoksi.
Presidentti ilmoitti olevansa tulevaisuudessakin valmis yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa työn ja osaamisen tulosten viennin edistämiseksi ja kansainvälisten suhteiden vahvistamiseksi.
"Toivon, että myös Suomi olisi yhä useammalle yritykselle kiinnostava sijoituskohde ja kotimaa."
Halonen viittasi myös presidentinvaalien aikana käytyyn keskusteluun työperäisestä maahanmuutosta. Hän painotti tänne muuttavien ulkomaalaisten kotouttamisen merkitystä.
Kehitysyhteistyö-
rahoja nostettava
Ulkopolitiikasta puhuessaan Halonen tähdensi Suomen aktiivista toimintaa YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Yhteistyöllä vaikutetaan maailman vakaan kehityksen hyväksi. "Oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailmaa ja myös meille parempi paikka elää."
Suomen ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja uskottavuuden kannalta on myös erittäin tärkeää, että pidämme kiinni hallitusohjelman kehityspoliittisista tavoitteista ja määrärahojen nostamisesta 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2010.
"Tätä eduskunnankin hyväksymää linjausta pitää noudattaa", Halonen tähdensi ja muistutti, että turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen tapahtuu myös kehitysyhteistyöllä.
Neljäs presidentti
toisella kaudella
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) huomautti puheessaan, että ennen Halosta vain J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto toimineet kaksi peräkkäistä kautta presidenttinä. Se, että Halonen on tehtävässä ensimmäinen nainen, on Lipposesta merkittävää Suomen imagon ja tasa-arvon kannalta.
Lipponen kehui Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman vahvistuneen Halosen ensimmäisellä kaudella. Kansallisesta maanpuolustuksesta vallitsee historiallisen laaja yhteisymmärrys ja Suomi osallistuu täysimääräisesti EU:n turvallisuuspoliittiseen ja puolustusyhteistyöhön. Turvallisuuspoliittiset ratkaisut tulisi jatkossakin valmistella keskeisten päättäjien vuorovaikutuksessa, Lipposen sanoi.