Kolumni

Pre­si­dent­ti Urho Kek­ko­nen nosti Väinö Linnan val­tion­kir­jai­li­jak­si

UKK:n valjastaessa kommunistien käyttämättömän energian yhteiskunnan palvelukseen Linna antoi Pohjantähdellä historiallisen perustelun: punaiset eivät tahtoneet sotaa, vaan leipää, maata ja vapautta, Kari Sallamaa kirjoittaa.

Väinö Linnan (1920–92) juhlavuosi on tuottanut monenlaista tekstiä. Karo Hämäläisen elämäkertaromaanin nimi on Kansalliskirjailija. Linnan ylle todella sovitettiin tätä manttelia jo hänen eläessään, jolloin hänen asemansa oli vakiintunut riidattomaksi. Takana olivat kiistat Tuntemattoman sotilaan sotakuvasta ja Pohjantähti-trilogian historiatulkinnoista.

Vaikka kirjailijan luova kausi oli loppunut, hän otti esseillään ja esiintymisillään jatkuvasti kantaa entisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Hän oli kuin Troijan sodan vanha Nestor, jolta kaikki kysyivät neuvoa.

"Lopullinen kruunaus tapahtui Tamminiemessä 5.10.1977,

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut