Lennart Meri täytti 75 vuotta runsas kuukausi sitten, maaliskuun 29. päivänä. Sattumaa tai mitä lie, päivä oli sama, jolloin Virosta tuli kuuden muun maan kanssa puolustusliitto Naton jäsen.
Meren elämän käänteet liittyvät kiinteästi hänen kotimaansa kohtaloihin. Hän syntyi Tallinnassa virolaisen diplomaatin, kirjailijan ja kääntäjän Georg Meren poikana. Perheen muutot veivät pienen pojan ulkomaille. Vuosina 1935-39 hän kävi koulua Berliinissä, Pariisissa ja Tallinnassa.
Neuvostoliiton miehitettyä Viron Meren perhe kyyditettiin Siperiaan kesäkuussa 1941. Tallinnaan perhe sai palata vuoden 1945 lopussa. Tarton yliopistosta Meri valmistui vuonna 1953.
Jos Meri nyt tunnetaan maailmalla parhaiten kymmenkunta vuotta kestäneen poliittisen ja valtiollisen uransa vuoksi, toinen osa hänen elämäntyötään on aika kirjailijana ja tutkimusmatkailijana. Se vaihe alkoi 1950-luvun loppupuoliskolla. Neljännesvuosisadan ajan Meri vaelsi joko yksin tai tutkimusryhmän mukana Neuvostoliiton vaikeapääsyisimmissä kolkissa, tutustui pieniin kansoihin ja näiden kulttuureihin.
Näiltä matkoilta syntyneet kirjat ja filmit onnistuivat läpäisemään myös rautaesiripun. Meren teoksia on käännetty tusinalle kielelle. Meren tunnetuin suomeksi käännetty kirja on Hopeanvalkea, joka meillä ilmestyi vuonna 1983.
Isänsä perintönä myös Lennart Meri on kääntänyt kirjoja. Hän on virontanut muun muassa keskeisen osa Shakespearen tuotannosta, samoin Remaquen, Graham Greenen ja Solzhenitsynin teoksia. Ex-presidentti puhuu viron ohella ranskaa, saksaa, englantia, suomea ja venäjää.
Viron ulkoministeriksi Meri nimitettiin huhtikuussa 1990, jolloin tasavalta vielä kuului Neuvostoliittoon. Ennen valintaansa presidentiksi Meri ehti toimia myös lyhyen jakson itsenäisyytensä takaisin saaneen maan Suomen-suurlähettilläänä vuonna 1992. Presidentin virassa Meri oli kaksi kautta, vuodesta 1992 vuoteen 2000.
Viron presidentillä ei ole perustuslain mukaan kovin suuria valtaoikeuksia. Meri kuitenkin otti ne kaikki käyttöönsä ja monien mielestä vähän ylikin. Jos maan hallitus hoiti Meren mielestä asioita huonosti, hän luki oppia kuin Nurmijärven lukkari esimerkiksi pääministerille Mart Laarille.
Ryhdikkäässä kunnossa oleva ex-presidentti kiertää edelleen ahkerasti maailmaa. Loistava kirjoittaja ja puhuja on toivottu vieras monella suunnalla.
"Oletteko kiinnostunut vanhoista kartoista", Meri kysyy haastattelun päätteeksi. Hän esittelee seinällään olevaa Kabelineemen eli Kappeliniemen vanhaa karttaa ja palaa vielä kerran puhumaan Suomen ja Viron suhteista, nyt vanhemman historian kautta.
Vieläkö aiotte kirjoittaa näistä aiheista kirjan?
"Kyllä pitäisi kirjoittaa", hän sanoo ja jatkaa hiljaisemmalla äänellä jotain temppelin rakentamisesta. Vertauskuvallisesti siis.