Perjantaina noin klo 19 Suomen aikaa se sitten tapahtui: Donald Trump vannoi valansa ja hänestä tuli Yhdysvaltain presidentti. Trump piti virkaanastujaispuheensa, joka oli kyllä presidentillinen, mutta samalla populistinen ja tosiasioiden kanssa säästeliäs yksinkertaistus.
Trumpilla on nyt valta ja voima tehdä sitä, mitä hän on paasannut ja tviitannut.
Toinen asia on, oliko Trumpin maalailema 1950-lukulainen elokuvautopia amerikkalaisesta onnelasta tästä maailmasta. Jos olisi, rikollisuus häviäisi Yhdysvalloista, radikaali islamismi katoaisi maan päältä ja globalisaatio lakkaisi iskemästä Amerikan suonta.
Ensi töikseen Trump allekirjoitti määräyksen sairausvakuutusuudistuksen, Obamacaren, ainakin osittaisesta kaatamisesta. Kymmenetmiljoonat sairausvakuutuksen suojan uudistuksen ansiosta saaneet joutuvat jännittämään, menettävätkö he sen taas.
Maailmasta on tullut maailmankylä, mutta Trumpin maailmankuva on yksiniittinen: muut maat ovat ryövänneet Amerikan, vieneet siltä miljoonia työpaikkoja ja elävät sen siivellä sen maksaman sotilasavun varassa. Trump lupasi, että tästä kaikesta tehdään loppu.
Yhdysvallat on itse asiassa hyvinvoivampi kuin koskaan. Se on kyllä menettänyt teollisia työpaikkoja, mutta teollisuustuotanto on korkeammalla kuin ikinä. Teollisia työpaikkoja ovat vieneet enemmänkin automaatio ja kohonnut tuottavuus kuin siirtäminen ulkomaille. Samalla tavoin on käynyt muissakin kehittyneissä maissa.
Trump kuvasi Yhdysvaltain talouden tilaa synkin värein. Näinköhän on? Virallinen työttömyys on 4,7 prosenttia. Obaman kaudella teollisia työpaikkoja on tullut lujasti lisää, 0,8 miljoonaa, 75 kuukautta putkeen vuoden 2008 romahduksen jälkeen. Kasvu on ollut hidasta, mutta kasvua kuitenkin.
Yhdysvaltain rikollisuuden ja köyhyyden vyyhdestä Trump käytti ilmaisua ”amerikkalainen verilöyly, joka loppuu tässä ja nyt”. Vaikka murhatahti onkin noussut taas suurissa kaupungeissa, väkivaltarikollisuus on vähentynyt noin 20 vuotta. Käydessäni lokakuussa Yhdysvalloissa saattoi epäröimättä mennä paikkoihin, jotka olivat paljon turvattomampia 1990-luvun puolivälissä.
Yhdysvaltain asevoimat on trumpilaisittain muiden maiden subventointiin resurssejaan menettävä keppikerjäläinen. Itse asiassa pieni murto-osa tähtitieteellisestä sotilasbudjetista menee ulkomailla oleviin sotilastukikohtiin ja vielä vähemmän sotilasapuun.
Ei ollut yllätys, ettei Trump globalisaatio- ja asevoimavoivottelun lisäksi uhrannut montakaan sanaa ulkomaailmalle. Hän puhui vanhojen liittoutumien vahvistamisesta ja uusien muodostamisesta sekä ystävyyden ja hyväntahdon etsimisestä maailman maiden kanssa.
Tuosta ei ota selvää erkkikään. Sitäkin selvemmäksi Trumpin ajattelu tuli ilmi haastattelussa kahdelle eurooppalaislehdelle.
Trump sanoi, että hänen Saksan jatkeeksi luonnehtimansa EU on hajoamisen partaalla ja että Britannia saisi seuraajia. Natoa hän piti vanhanaikaisena mutta ei sentään ollut sitä hajottamassa.
Ajattelu ei voisi poiketa enempää perinteisestä amerikkalaislinjasta. Toisen maailmansodan jälkeen on vallinnut Pax Americana, amerikkalainen rauha, jossa Yhdysvallat on ollut isoveli. Nykynimeltään EU on kuvion keskeinen osa.
Euroopan yhdistyminen sai sodan jälkeen alkusysäyksensä Yhdysvalloista. EU on laajentanut rauhantilan Itä-Eurooppaan, ja samalla ex-Neuvostoliiton satelliitit ovat hakeutuneet Naton suojaan. Unionialue on Yhdysvalloille erittäin merkittävä kauppakumppani ja liittolainen.
Euroopassa on syytä varautua siihen, että edessä on hullu vuosi, kenties jopa hulluja vuosia. Edellisestä hullusta vuodesta tulee kuluneeksi ensi vuonna viisi vuosikymmentä.
Trumpin avainministerit puhuvat sentään aivan muuta. Tuleva ulkoministeri Rex Tillerson sanoi senaatin nimityskuulusteluissa näkevänsä arvoa kestävissä liittoutumissa. Puolustusministeri James Mattis sanoi jopa, että ”jos meillä ei olisi Natoa tänään, meidän pitäisi luoda se”.
EU:n osa Yhdysvaltain ja Venäjän myllynkivien välissä ei näytä hääviltä. Kummallakin on johtajat, joilta en ostaisi käytettyä autoa, en edes uutta. EU:n onkin ryhdistäydyttävä. Muuten sillä on takanaan loistava tulevaisuus.
Kolumni