Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kansainvälinen yhteisö pyrkii nykyisessä tilanteessa kaikin käytettävissä olevin keinoin tukemaan YK:ta. Suomi on tässä mukana. Presidentti korosti tiistaina eduskunnassa vaalikauden päättäjäisissä pitämässään puheessa, että Suomen kanta Irakin kriisiin on ollut koko ajan selvä.
Mahdollisista lisätoimista Irakia vastaan pitää päättää YK:n turvallisuusneuvostossa. Sillä on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä.
"Tuemme turvallisuusneuvostoa ja sen päätöksiä eivätkä voimatoimet ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta ole hyväksyttäviä", Halonen korosti. Suomi tukee myös asetarkastajien työn jatkamista niin kauan kuin työ on mielekästä ja hyödyllistä. Turvallisuusneuvoston on harkittava aikaresurssit asetarkastajien raportin perusteella.
Irakin riisuminen joukkotuhoaseista voi edellyttää sotatoimia. Niillä tulee presidentin mukaan olla turvallisuusneuvoston valtuutus, eikä Suomi osallistu tällaiseen voimankäyttöön. Sen sijaan olemme valmiita tutkimaan mahdollisuuksia antaa humanitaarista apua YK:n välityksellä.
Halonen tapasi Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin vajaa vuosi sitten Washingtonissa. Bush oli tuonut vahvasti esiin huolensa Irakin joukkotuhoaseiden aiheuttamasta uhasta.
"Totesin hänelle tuolloin, että Irakin riisuminen mahdollisista joukkotuhoaseistaan tulisi tapahtua YK:n toimesta. Tiedän, että kaikkien eurooppalaisten hallitusten ja valtioiden päämiesten viesti presidentti Bushille oli sama", Halonen sanoi.
Hänen mielestään voimme olla tyytyväisiä siitä, että presidentti Bush päätyi samaan ratkaisuun viime vuoden syyskuussa. YK on viimeksi kuluneen puolen vuoden ajan ollut keskeisessä asemassa Irakin aseriisunnassa.
Irakin kovin hitaasti kasvanut yhteistyöhalu on omalta osaltaan vaikeuttanut tehtävää. Kaikki haluavat välttää sodan, mutta sen mahdollisuus ei presidentin mukaan ole valitettavasti poissuljettu.
Kehitysmäärärahat ovat sijoitus tulevaisuuteen
Presidentti Halonen käsitteli puheessaan myös hyvinvointipalveluja. Eduskunnan päättyneen vaalikauden työstä hän nosti esille kaksi myönteistä esimerkkiä: oikeuden maksuttomaan esiopetukseen kaikille kuusivuotiaille ja kaikkien oikeuden julkisesti tuettuun tai järjestettyyn hammashuoltoon.
Maksuton esiopetus on Halosen mukaan erinomainen lisä sukupolvien ajan jatkuneelle suomalaisen koulujärjestelmän rakentamiselle. Kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti menestynyt koulujärjestelmämme paranee entisestään.
Julkisesti tuetun hammashuollon ulottaminen kaikkiin ikäluokkiin on puolestaan merkittävä askel terveydenhuollon kehittämisessä.
Presidentti otti esille myös kehitysyhteistyömäärärahat, joiden suhteen voimme hänen mukaansa tehdä enemmän.
"Näiden määrärahojen tai ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole ainoastaan solidaarisuuden osoitus. Se on samalla sijoitus omaan ja lastemme tulevaisuuteen. Maailman väestön enemmistön eläminen puutteessa ja pienen vähemmistön eläminen yltäkylläisyydessä ei voi kestää loputtomiin", Halonen huomautti.