Presidentti tai yksittäinen ministeri ei voi yksin päättää sotilaallisen avun antamisesta tai pyytämisestä, vaan koko valtioneuvoston on osallistuttava päätöksentekoon, sanoo eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Valiokunta näytti perjantaina vihreää valoa korjatulle lakiehdotukselle päätöksenteosta kansainvälisen avun antamisessa ja pyytämisessä.
Viime joulukuussa valiokunta piti hallituksen silloiseen esitykseen sisältyneitä säännöksiä perustuslain vastaisina.
Perustuslakivaliokunnan mukaan sotilaallinen kansainvälinen apu pitää kiireellisessäkin tilanteessa rajata yksittäisen ministeriön toimivallan ulkopuolelle.
- Nämä katsottiin sen kokoluokan asioiksi, että perustuslain mukaan sellaisista päättämistä ei voida antaa yksittäiselle ministerille, vaan siinä tarvitaan koko valtioneuvosto mukaan sitä päätöstä tekemään, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoi STT:lle.
Myöskään presidentti ei voi päättää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä sisältävästä avusta niin sanottuna sotilaskäskyasiana.
- Perustuslakivaliokunta katsoi, että tällainen apu ei ole sotilaskäskyasia vaan se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää päätöksentekoa ja silloin presidentti ei toimi puolustusvoimien ylipäällikkönä vaan presidenttinä, joka tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, Lapintie sanoo.
Myös eduskunta täytyy Lapintien mukaan kytkeä päätöksentekoon sotilaallisesta avusta päätettäessä. Eduskunta voidaan Lapintien mukaan kytkeä päätöksentekoon informoimalla - asian vakavuusasteesta riippuen - joko ulkoasiainvaliokuntaa tai eduskunnan täysistuntoa.
Poikkeuksellisen vakavissa ja kiireellisissä tapauksissa riittäisi Lapintien mukaan ulkoasianvaliokunnan informointi, mutta normaalisti merkittävistä sotilaalliseen apuun liittyvistä päätöksistä pitäisi tehdä selonteko täysistunnolle.
Perustuslakivaliokunta käsitteli perjantaina ulkoasianvaliokunnan mietintöluonnosta. Mietinnön valmistuttua asia etenee eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.
Balteille apua?
Suomen antamasta sotilaallisesta avusta on käyty vilkasta keskustelua sen jälkeen kun Iltalehden toimittaja Olli Ainola väitti viime viikonloppuna jutussaan, että presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta ovat olleet eri linjoilla Baltian maiden sotilaallisesta tukemisesta. Sekä presidentti Sauli Niinistö että entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kiistivät viikonloppuna jutun paikkansapitävyyden.
Suomen turvallisuuspolitiikan käänteitä läheltä seuranneen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan sotilaallista apua koskevan lainsäädännön eteneminen näyttäisi puhuvan Ainolan väitteitä vastaan.
- En ole huomannut, että tälle lainsäädännölle olisi ollut mitään isoa poliittista vastustusta, Tiilikainen sanoi STT:lle.
