Presidentti Tarja Halonen asettui puolustamaan hallituksen kerran vaalikaudessa eduskunnalle antamia ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja.
"Eduskunta on itse esittänyt, että seuraava selonteko annettaisiin vuonna 2008", Halonen lähetti nimettömiä terveisiä myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Liisa Jaakonsaarelle (sd.) avatessaan vaalikauden viimeiset valtiopäivät perjantaina eduskunnassa.
Jaakonsaari sanoi keskiviikon Kalevassa, että selontekomenettelystä on syytä luopua. Hänen mielestään aika on ajanut niiden ohi.
Halosen mukaan turvallisuuspolitiikkamme perustana viimeisen kymmenen vuoden ajan olleen selontekotekomenettelyn tarkoituksena on ollut lisätä keskustelun avoimuutta ja päätöksenteon pitkäjänteisyyttä.
Selonteot on valmisteltu presidentin ja hallituksen yhteistyössä. Hän muistutti siitä, että vuoden 2004 selonteon valmistelussa myös eduskunnan myötävaikutus oli merkittävä.
Linjasta syytä
pitää kiinni
Presidentti Tarja Halosen mielestä tietty pitkäjänteisyys ja laajapohjaisuus vahvistaa kansainvälistä uskottavuuttamme koko ajan muuttuvassa maailmassa.
Lisäksi on hyvä muistaa, että erityisesti puolustusvoimien kehittäminen on sekä koulutuksen että varustuksen hankintojen osalta varsin pitkäjäteistä työtä.
"Tilannekohtainen reagointi saattaa vaatia hyvinkin nopeaa toimintaa ja sen pohjalta voidaan joutua miettimään rakenteellisiakin asioita", Halonen jatkoi. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt tarkemmin, mihin tällä viittasi.
Halonen kehui, että perustuslain edellyttämä kahdensuuntainen yhteistoiminta- ja yhteistyövelvoite ulkopolitiikan johtamisessa on toiminut hyvin.
Tämä on hänen mukaansa alleviivannut pitkäjänteisen ja laajaan yksimielisyyteen rakentuvan ulkopolitiikan merkitystä.
"Kansainvälisyys on lisääntynyt laajasti yhteiskunnassamme, mutta Suomella pitää olla selkeä ulkopoliittinen linja. Kun se on luotu yhteisymmärryksessä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välillä ja eduskunnan tuella, siitä on hyvä pitää myös kiinni", Halonen korosti.
Myös eduskunnan puhemies Paavo Lipponen totesi omassa puheessaan yhteistoiminnan ulkopolitiikan johtamisessa sujuneen hyvin. Eduskunnan mukanaolo jo ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten valmisteluvaiheessa on osoittautunut hyödylliseksi sopeuduttaessa kansainvälisen ympäristön muutoksiin, Lipponen sanoi.
Kuntauudistus
on tärkeä
Tarja Halosen puheessa näkyi myös pieniä merkkejä lupauksesta olla jatkossa selkeämpi arvovaikuttaja.
Presidentti otti puheeksi myös kansalaisten eriarvoistumisen. Halonen huomautti, että ihmiset eivät katso perustuslakiin kirjattujen perusoikeuksiensa aina toteutuvan käytännössä.
"Tyytymättömyys koskee sekä eri väestöryhmien välistä että alueellista tasa-arvoa. Taloudellinen kehitys vaihtelee maamme eri osissa", Halonen huomautti puheessaan.
Tällä on valtionapujärjestelmästä huolimatta suuri vaikutus kuntiin, jotka toimivat peruspalveluista vastaavina ja suurimmalta osalta myös niitä tuottavina yksikköinä, Halonen huomautti.
"Käynnissä oleva kunta- ja peruspalvelu-uudistus on siis erittäin tärkeä", presidentti Halonen tähdensi.
Hänen mukaansa on pidettävä huolta oikeudenmukaisesta alueellisesta kehityksestä ja taattava ihmisille yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen asuinpaikasta riippumatta.
"Toivon, että saman kiinnostuksen kohteeksi nousevat myös eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot", Halonen lisäsi.
Puheessaan Halonen kantoi myös huolta äänestysaktiivisuudesta usutti pohtimaan, tarvitseeko poliittinen järjestelmämme uudistamista.