Suomella on edessään poikkeuksellisen tärkeä linjapäätös osallistumisesta Portugali-pakettiin. Presidentin on aika käyttää vaikutusvaltaansa Suomen edun puolesta.
Tasavallan presidentin sisäpoliittinen rooli on vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain myötä aiempaa pienempi. Tämä suuntaus jatkuu jos ja kun myös uusi eduskunta siunaa perustuslakiin viime eduskunnassa hyväksytyt viilaukset.
Presidentti Mauno Koivisto pani liikkeelle kehityksen, jossa presidentti on siirtynyt sisäpolitiikassa reserviin. Se ei estänyt Koivistoa tukemasta Esko Ahon hallitusta 1990-luvun lamassa.
Tuo lama-aika oli poikkeuksellinen. Samaten poikkeuksellinen on nykytilanne: on mahdollista, että Suomi jää pois Portugalin tukipaketista. Eduskunnan suuren valiokunnan on määrä päättää asiasta keskiviikkona.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on käyttänyt sisäpoliittista valtaansa näkyvimmin etenkin Suomen Pankin johtajavalintoja koskeneissa nimitysasioissa. Lisäksi hän on parina viime vuonna arvostellut voimakkaasti aikeita kaventaa presidentin valtaa.
Poliittisen johdon ja etenkin presidentin tehtävä on tarvittaessa uida vastavirtaan ja ottaa kantoja, jotka eivät aina miellytä kaikkia kansalaisia. Näin joutui tekemään
J.K. Paasikivi ja näin tekivät Urho Kekkonen ja Koivisto. Tällä tavoin toimiessaan he ajoivat kansakunnan perimmäistä etua pitkällä aikavälillä.
Vaikka presidentillä ei olekaan enää samaa asemaa kuin ennen, se ei tarkoita, ettei hänellä tasavallan muodollisena ykkösenä olisi vaikutus- ja arvovaltaa. Sitä pitää olla valmis käyttämään silloin kun tilanne niin vaatii. Presidentin status politiikan ylä- ja ulkopuolella antaa siihen hyvät mahdollisuudet.
Halonen viestitti Portugali-terveisiään valtiopäivien avajaispuheessa. "Taloutemme hengittää pitkälti viennin tahdissa. Maailmantalouden vaihtelut heijastuvat kansalaisten elämään. Kansallinen talous ei voi menestyä eristyksissä muusta maailmasta", Halonen sanoi. Tuki Portugali-paketille oli kätketty pumpuliin.
Presidentti sanoi maanantaina Yleisradion uutisissa, ettei hän näe vielä tarvetta puuttua hallitusneuvotteluihin. Niitä kiireellisempi ja jopa tärkeämpi kysymys on tällä hetkellä kuitenkin se, minkä kannan Suomi ottaa Portugali-pakettiin. Hallitusneuvottelut ovat pitkälle puhdasta ja siten puolueille kuuluvaa sisäpolitiikkaa. Sen sijaan Portugali-pakettiin liittyy paljon sellaista, mikä liippaa presidentin tehtävää paljon lähempää.
Uudesta hallituksesta voi tulla paitsi heikko ehkä myös lyhytikäinen. Se tarkoittaa, että presidentin rooli väkisinkin korostuisi. Halosen kausi päättyy alle vuodessa, ja jos edessä on kriisikausi, hän ehkä joutuu korottamaan profiiliaan. Se olisi näkyvä päätös muutoin loppuaan kohti marginaalia menneelle kaudelle.
Toivoa sopiikin, että Halonen käyttää presidentin arvovaltaa tehdäkseen jollei julkisuudessa ainakin kulisseissa työtä Portugali-paketin hyväksymiseksi. Avainasemassa on Halosen oma taustapuolue SDP. Myös muiden vaikuttajien olisi paikallaan tuoda kantansa julki. Yksi heistä, Paavo Lipponen, teki sen jo maanantaina.