Mäntyniemeen lyhyellä varoitusajalla kutsuttu tiedotustilaisuus on esimerkki tavasta, jolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu tätä nykyä poliittiseen keskusteluun. Jos julkisessa mielipiteenvaihdossa liikutaan alueella, joka koskee presidentin toimivallan ydintä, hän tulee mielellään itse esiin kantansa kertomaan.
Toimintamalli eliminoi arvuuttelua ja poliittista pelailua. Näitä on nähty, kun on kohistu Yhdysvaltain osallistumisesta tuleviin sotaharjoituksiin. Ulkopolitiikan keulapaikalta saatu selvitys tilanteesta tuli tarpeeseen etenkin kun hallituksesta kuullut kommentit asiasta olivat jälleen olleet ristiriitaisia.
Loppukevään ja kesän sotaharjoituksista yhdessä on mukana yhdysvaltalaisia hävittäjäkoneita, toisessa saman maan miehistönkuljetusajoneuvoja ja kolmannessa, osaksi Suomessa järjestettävässä merisotaharjoituksessa, yhdysvaltalaisia aluksia.
Etenkin SDP:stä ja vasemmistoliitosta on kyselty, merkitseekö Naton johtovaltion kaluston tulo Suomeen turvallisuuspoliittisen linjan muutosta. Niinistön mukaan päätelmä on yksiselitteisesti väärä. Hän painotti, että harjoituksissa on kyse teknisestä ja taidollisesta harjoittelusta, joka kehittää Suomen kykyä puolustaa omaa aluettaan.
Presidentti selvensi lähtökohtia muistuttamalla, että Suomella on Nato-maiden kanssa myös esikuntaharjoituksia. Nimenomaan näissä roolitetaan Suomen tehtävää suhteessa puolustusliittoon. Nato-kumppaninakin Suomen roolina on Niinistön mukaan kuitenkin Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.
Presidentti ei vaikuttanut erityisen innostuneelta keskustelusta, jota on käyty Suomen puolustuksen kannalta tärkeimmästä kumppanimaasta. Kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin mukaan tällainen on Yhdysvallat, mutta keskustan johtaja Juha Sipilä on painottanut Ruotsin merkitystä.
Presidentti ei suostunut nimeämään tärkeintä maata vaan puhui neljästä turvallisuuspoliittisesta pilarista. Niistä ensimmäinen on oma maanpuolustus, toinen läntiset kumppanuudet, joihin kuuluvat EU, Ruotsi, USA ja Nato, kolmas yhteistoiminta Venäjän kanssa ja neljäs, nyt mainitsematta jäänyt YK ja muut kansainväliset järjestöt.
Niinistö valotti myös itärajan pakolaistilannetta. Keskustelu Venäjän kanssa jatkuu hänen mukaansa hyvässä hengessä. Kommentti merkinnee sitä, että ratkaisua ei ole lähellä.
Niinistö muistutti Venäjän vakuuttaneen, että se aikoo pitää tiukasti kiinni rajojensa valvonnasta. Tämä ehkä rauhoittaa yrityksiä luoda hysteriaa ja uhkakuvia kesän tullen rajan yli hyökyvästä pakolaisaallosta. Samalla Venäjän lupauksen sanominen julki lisää Venäjän painetta pitää lupauksestaan kiinni.
Keskiviikko vahvisti Niinistön roolia Suomen ulkopolitiikan johtajana. Perustuslain mukaan hän johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitukselta tehtävän uskottava hoito vaatisi nykyistä yhtenäisempää esiintymistä. Hinkua omiin linjauksiin on nyt liian monella ministerillä.
Pääkirjoitus