Presidentti Tarja Halonen toisti puheessaan nihkeytensä presidentin valtaoikeuksien peukalointiin, kun puolueiden eduskuntaryhmät ensi syksynä ryhtyvät miettimään perustuslain tarkistusta.
Halonen huomautti, että kansa, jolta presidentin valta on peräisin, näyttää olevan perustuslakiin kohtuullisen tyytyväinen samoin kuin oikeuteensa valita itse valtion päämies.
"Merkittävien muutosten tekeminen näin nopeasti edellyttäisi painavia perusteita ja kansalaisten hyväksyntää", Halonen puolusti vuodesta 2 000 voimassa olleen perustuslain presidentille antamia valtaoikeuksia.
"Omalta osaltani voin todeta, että ylinten valtioelinten välinen yhteistoiminta ulkopolitiikan alalla on sujunut", Halonen sanoi. Hän lisäsi, että asioiden vilpitöntä selvittämistä ei pidä karttaa.
Suomessa on jatkunut keskustelu presidentin osallistumisesta EU:n huippukokouksiin ja ns. kahden lautasen politiikka on kyseenalaistettu. Halosen mielestä laaja edustus on ollut Suomen kansainvälisessä kanssakäymisessä vahvuus.
"Myös päätöksenteossa on eduksi, että ylimmät valtioelimet ovat sidoksissa toisiinsa yhteistoimintavelvoitteen kautta. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, siitä suuremman yhteisymmärryksen pitäisi vallita", Halonen puolusti nykyistä vallanjakoa.
Hänen mielestään perustuslain uudistamisen keskeiset tavoitteet ovat toteutuneet ylinten valtioelinten vallan tasapainottamisen osalta.
Perustuslaista keskustellessa on Halosen mielestä tärkeää, että arvioidaan myös perustuslakiin kirjattujen perusoikeuksien toteutumista. Hän viittasi eduskunnan oikeusasiamiehen kiinnittäneen huomiota terveydenhuollon palvelujen ja sosiaaliturvan saamiseen.
Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita tuomioita oikeudenkäynnin puutteista.
Presidentin puheen kolmas teema oli valmisteilla oleva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Halonen korosti, että Suomen pitää aina olla valmis kantamaan itsenäisen valtion vastuu maamme sotilaallisesta puolustamisesta.
"Meidän ei pidä uskotella, että joku muu huolehtisi puolestamme Suomen puolustuksesta. Tällainen ajattelu ei ole realistista", Halonen totesi.
Suomi kantaa presidentti Tarja Halosen mielestä hyvin oman vastuunsa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
"Olemme jo tätä nykyä resurssiemme ylärajoilla ja meidän pitää harkita tarkasti uusien vastuiden ottamista. Olisi kuitenkin hyvä, jos voisimme olla nykyistä vahvemmin mukana
YK:n kriisinhallintaoperaatioissa", Halonen sanoi.
Presidentin mukaan puolustusvoimiemme on tarpeen rakentua edelleen yleisen asevelvollisuuden pohjalle. Tämä turvaa sekä oman maamme puolustuksen että vahvan osaamisen kansainvälisessä kriisinhallinnassa.
Halosen mielestä on luontevaa harjoittaa laajempaa sotilaallista yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa Suomi muutoinkin on kiinteämmässä yhteistyössä. Soveltuvia yhteistyön muotoja taas ovat kriisinhallinta sekä materiaalihankinnat ja harjoittelu.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistön mukaan Suomen on käytettävä hyväksi tilaisuutensa vaikuttaa EU:n turvallisuuspolitiikkaan.
Hänen mukaansa unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä ollaan kulkemassa suuntaan, joka avaa ovia myös alueellista turvallisuutta koskevaan yhteistyöhön.
"Suomen intressissä on käyttää tätä tilaisuutta. Sijaintimme unionin ulkorajalla ja sotilasliittoihin kulumattomuus luovat sivusta seuraamisen sijasta velvoitteen vaikuttaa kehitykseen", Niinistö sanoi.
Erityisen tärkeää hänen mielestään Suomelle on, miten Naton ja sen ulkopuolella olevien maiden yhteistoiminnan edellytykset luodaan, jotta EU:n turvatakuilla voisi olla todellista merkitystä.