Tasavallan presidentti Tarja Halonen pysyy tiukkana siitä, että ylipäällikkyys kuuluu jakamattomana presidentin toimenkuvaan, kuten perustuslaissa on säädetty.
"Tasavallan presidentti on ylipäällikkö eikä tehtävää voi viipaloida", Halonen sanoo Kalevan haastattelussa.
Presidentin vallan uusjakoa yrittänyt eduskunnan perustuslakivaliokunta halusi siirtää EU-joukkojen päätöksenteon presidentiltä pääministerille. Hallitus veti kriisinhallintalain pois eduskunnasta ja esittää nyt perustuslain muuttamista, jotta kaikkien kriisinhallintajoukkojen päätösvalta pysyy presidentillä.
Perustuslain pykäliä ei Halosen mukaan voi lähteä tulkinnalla ylittämään. Päätös vetää kriisinhallintalain esitys pois eduskunnasta oli hallituksen. Sitä ei tehty presidentin esityksestä, Halonen korostaa.
Samalla hän painottaa, että presidentin on oltava mukana kaikkia joukkoja koskevassa päätöksenteossa. "Suomella on yksi armeija", Halonen perustelee. Ylipäällikkyys ei hänen mukaansa ole on-off -tilanne, jota voidaan käännellä puoleen tai toiseen.
Laajemmalle perustuslakiremontille Halonen painaa jarruja. Laki on hänen mielestään toiminut kohtuullisen onnistuneesti.
"Ennen kuin vedetään liian nopeita johtopäätöksiä on syytä katsoa muutama presidentti ja hallitus. Laajempi muutos tehdään sitten päivänvalossa syvällä poliittisella ja juridisella harkinnalla",
Niille, jotka ovat syyttäneet istuvaa presidenttiä takertumisesta tiukasti vallankahvaan Halonen näpäyttää: "Kysymys ei ole Tarja Halosen vallasta. On olemassa sellainen perusajatteluvirhe, että Tarja Halonen voisi itsenäisesti päättää perustuslaista. Näin ei ole. Kysymys ei ole minun omaisuudestani, vaan virasta jota hoidan."
Halonen korostaa pyrkineensä olemaan luja ja laillinen. "Kun tämä virka joko ensi vuonna tai kuuden vuoden päästä on jollain toisella, toivon, että hän sanoo presidentin viran olevan hyvässä kunnossa", jatkokaudelle pyrkivä Tarja Halonen sanoo.