Presidentti Sauli Niinistö ei osallistu Moskovan voitonpäivän paraatiin 9. toukokuuta. Asian vahvisti STT:lle presidentin kanslia. Päätöksen perusteet liittyvät kanslian mukaan yksinomaan Ukrainan konfliktiin ja sen myötä syntyneeseen tilanteeseen.
Päätöksestä on kerrottu Venäjälle tiistaina diplomaattiteitse.
Suomi jatkaa edelleen muiden Pohjoismaiden kanssa keskustelua ja yhteydenpitoa siitä, millä tasolla paraatiin osallistutaan.
Venäjä on kutsunut useita valtiojohtajia seuraamaan toisen maailmansodan päättymisen 70-vuotisjuhlan sotilasparaatia Punaiselle torille. Aiemmin muiden muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Britannian pääministeri David Cameron ja EU-presidentti, puolalainen Donald Tusk ovat kieltäytyneet kutsusta. Myöskään Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan presidentit eivät osallistu juhlaan.
Kymmenen vuotta sitten sodan päättymisen 60-vuotisjuhlaan osallistui silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Toisen maailmansodan katsotaan Euroopassa päättyneen natsi-Saksan antautumiseen 8. toukokuuta 1945, minkä takia länsimaissa asiaa juhlitaan päivää aikaisemmin kuin Venäjällä. Antautumishetkellä vuorokausi oli Moskovassa vaihtunut jo 9. päivään toukokuuta.
Tutkija pitää Niinistön linjausta uudentyyppisenä kannanottona
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajan Markku Kangaspuron mielestä presidentti Sauli Niinistön poisjääntiä Moskovan voitonpäivän paraatista voidaan pitää selkeänä uudentyyppisenä kannanottona.
Kangaspuro arvioi, että Venäjä katsoo, miten eri eurooppalaiset valtiot ryhmittyvät asiassa. Suomi asemoi itsensä niiden joukkoon, jotka käyttävät venäläisille tärkeää voitonpäivän juhlaa venäläiskritiikin esittämiseen.
Suomi ei kuitenkaan ole ihan samassa rintamassa kaikkein jyrkimmin Venäjään suhtautuvien maiden kanssa, vaan korostaa Pohjoismaiden yhteistyötä.
– Tässä on vähän erilaisia versioita. Toki Suomelle on luontevaa pyrkiä tässä pohjoismaiseen esiintymiseen, mutta toisaalta Pohjoismaissakin on ollut suhteessa Venäjään erilaisia painotuksia tämän kriisin aikana, Kangaspuro huomauttaa.
Kangaspuro ei odota Venäjän ryhtyvän mihinkään kovin konkreettisiin toimiin poisjääntien takia. Todennäköisesti asiaan reagoidaan kritiikillä siitä, että yhteinen juhlallisuus natsi-Saksan lyömisestä otetaan lyömäaseeksi Venäjää vastaan.
– Ilman muuta tämä tulee nostamaan ainakin hetkellisesti korkealle symboliselle tasolle Venäjän ja lännen tämänhetkisen välirikon, Kangaspuro sanoo.