Kyösti Kallio piti tasan sata vuotta sitten kuuluisan sovinnonpuheensa Nivalan kirkossa.
Sata vuotta sitten juuri itsenäistynyt Suomi oli sodassa, jossa senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina punaiset. Sota vaati yli 36 000 henkeä, joista suurin osa oli punaisia.
Ihmisiä menehtyi taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä. Toukokuun alussa Helsingistä kolmen kuukauden ”pimeyden” jälkeen Nivalaan palanneen senaattori Kyösti Kallion ensimmäiset päivät kuluivat kotiaskareissa, mutta 5. toukokuuta hän puhui ääriään myöten täynnä olleessa Nivalan kirkossa.
– Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä, Kallio tuolloin totesi.
Kallion elämäkerran kirjoittanut professori Kari Hokkanen luonnehtii puhetta merkittäväksi silloisessa tilanteessa. Se oli ensimmäinen hallitustasolta tullut kannanotto, jossa suositeltiin sovintoa sen sijaan, että olisi ryhdytty koviin rangaistustoimiin.
Molemminpuolinen viha oli niin armoton, että siinä ei sovinnon ääni tahtonut ensi alkuun kuulua.
– Asiat menivät toisin kuin Kallio esitti, mutta puheella oli merkitystä sen jälkeen, kun olosuhteet taas muuttuivat Saksan romahdettua ja kun sitten vuoden 1919 puolella ryhdyttiin palaamaan taas demokraattiseen menoon, Hokkanen selventää.
Varauksetonta suhtautuminen ei ollut Nivalassa eikä Helsingissä hallitustovereiden suunnalta. Kallio arveli itsekin kirjeessään kotimurteellaan, että siellä olisi odotettu tuomihtevampaa kantaa. Hokkasen mukaan moni ihmetteli, onko Kallio muuttunut sosialistiksi.
– Nivalassa oli kaatunut sotatoimissa valkoisia, joten siellä katsottiin, että loppuselvittelyt olisi sen mukaisesti pitänyt järjestää. Kaisa Kallion veli oli kaatunut Oulun valloituksessa, joten asia oli koskettanut omaakin perhettä läheltä, Hokkanen sanoo.
– Kallio itse oli vakuuttunut olevansa oikeassa. Hän sanoi, että mitäs siitä tulisi, jos hän hallitusmiehenä huutaisi susien mukana.
Sovinnonpuheen juhlan järjestää Nivassa tänään lauantaina Kyösti ja Kalervo Kallion museosäätiö, valtioneuvoston kanslia, Maaseudun sivistysliitto ja Keskipohjanmaa-säätiö.
Juhlapuhujina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sekä seppelien laskemisessa entinen puhemies, ministeri Matti Ahde.
– Poikkeuksellisen merkittävä juhla kun paikalla ovat sekä presidentti että pääministeri. Tämä on varmaan vuoden 1918 sodan tärkein yhteisesiintyminen, kun toista puolta edustaa Ahde, Hokkanen luonnehtii.
– On erinomainen asia, että tämä asia noteerataan näin korkealla tasolla. Kun presidenttien puheet ovat samalla valtiollisia tekoja, niin tämä on merkittävä kannanotto vuoden 1918 muistamiseen.
Hokkasen mukaan valinta on merkittävä.
– Sovinnontiellehän sitä sitten kuitenkin lähdettiin, vaikka siinä olivat ne murheelliset kuukaudet välissä, Hokkanen muistuttaa.