Presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) erilaiset painotukset rauhanturvalain uudistuksesta tulivat perjantaina entistä näkyvämmiksi. Hallituksen puolelta vakuutettiin silti, ettei mitään olennaisia eroja ole ja ratkaisuja haetaan hyvässä yhteishengessä.
Presidentti Tarja Halonen sanoi Hufvudstadsbladetin haastattelussa suhtautuvansa hyvin varovaisesti rauhanturvalain muuttamiseen siten, että EU:n nopean toiminnan joukot voisivat toimia ilman YK:n mandaattia. Hän peräsi myös keskustelua EU:n nopean toiminnan joukkojen voimankäytöstä.
- Meidän pitäisi myös puhua sinkkiarkuista vielä, kun ne ovat tyhjiä, Halonen sanoi.
Samaa varovaista kantaa Halonen on viestittänyt aikaisemmin, mutta nyt hän puhui entistä selkeämmin. Halonen vahvisti viestiään vielä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle, joka vieraili presidentin luona perjantaina iltapäivällä.
Hallituksen puolelta vakuutettiin, ettei olennaisia erimielisyyksiä ole. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arveli, että kyseessä on vain vivahde-eroja ja totesi, ettei kukaan EU:ssa halua syrjäyttää YK:n keskeistä asemaa, vaan tarkoitus on joka tapauksessa toimia YK:n peruskirjan mukaisesti.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vakuutti vuorostaan, että ratkaisua rauhanturvalain mandaatista haetaan hyvässä yhteistyössä. Voimankäytön ongelmista hänellä ja presidentillä on samankaltaiset näkemykset, hän sanoi. Rauhanturvalainsäädännön uudistus vietiin vastikään virkamiestyöryhmän työstettäväksi ja ehdotus annetaan keväällä.
Suomenmaa ja Demari
yhteen ääneen
Vanhanen on omassa linjapuheessaan antanut varsin selväsanaisen viestin rauhanturvalaista. Hän puhui sanomalehti Kalevan turvallisuuspoliittisessa seminaarissa pari viikkoa sitten ja sanoi pitävänsä välttämättömänä, että rauhanturvalakiin kirjataan mahdollisuus toimia myös EU:n antaman mandaatin perusteella.
Muuten Suomi jäisi Vanhasen mukaan automaattisesti pois EU-kumppaniensa kelkasta, eikä kykenisi osallistumaan EU:n nopean toiminnan joukkojen päivystykseen. Toinen vaihtoehto olisi säätää erillislakeja joka operaatiosta, mutta Vanhanen piti tätä mallia liian riskialttiina ja hitaana.
- EU-mandaatin hyväksyminen ei syrjäyttäisi YK:n periaatteita ja ensisijaisuutta, mutta jättäisi Suomelle mahdollisuuden toimia, jos YK ei kykene välttämättömiin päätöksiin, Vanhanen sanoi Oulussa.
Päähallituspuolueiden äänenkannattajat Suomenmaa ja Demari puuttuivat nekin keskusteluun. Lehdet julkaisivat ainutlaatuisen yhteisen pääkirjoituksen, jossa vakuutettiin hallituksen yhtenäisyyttä ulkopolitiikassa.
Lehtien yhteisessä kirjoituksessa syytettiin kokoomusta yrityksestä lyödä kiilaa presidentin ja pääministerin välille. Aseena ovat olleet saivartelu ja epämääräinen epäluulon kylväminen, kirjoittivat lehdet. Aloite kirjoitukseen oli tullut Suomenmaan päätoimittajalta Juha Maunolta, ei puoluejohdolta.
Sokea Reettakin
kaivettiin esiin
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen arveli kirjoituksen osoittavan, että SDP:llä ja keskustalla on tarve julistaa jonkinlaista virallista ulkopoliittista totuutta. Kahden "Pravdan" reaktio kokoomuksen arvosteluun on hänen mielestään ollut poikkeuksellisen voimakasta.
Myös europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi arveli, että linjaerot presidentin ja pääministerin välillä ovat selviä.
- Ristiriitaa ei voi kiistää sokea Reettakaan, Kauppi sanoi.
Halonen sai sivustatukea europarlamentaarikko Paavo Väyryseltä (kesk.), joka ilmoitti tukevansa Halosen varovaista linjaa. Entinen ulkoministeri arveli, että Suomi voisi säilyttää liittoutumattomuutensa, jos rauhanturvalaki säilytettäisiin ennallaan. Silloin Suomen osallistuminen EU:n taistelujoukkoihin kävisi mahdottomaksi tai ainakin jäisi vajavaiseksi, Väyrynen visioi.
Toinen Paavo, SDP:n puheenjohtaja ja puhemies Paavo Lipponen ilmoitti vuorostaan, ettei hän Kiinan-vierailullaan kommentoi kotimaan asioita tai ulkopolitiikkaa.