Presidentti Tarja Halonen uskoo vakaasti tietoyhteiskunnan tulevaisuuteen. Hän korosti tänään YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksessa Genevessä, että nyt ollaan luomassa globaalia tietoyhteiskuntaa, joka avaa uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin lisäämiseen ja elämän laadun parantamiseen. Hänen mielestään kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus tähän.
Halonen muistutti, että historia, kulttuuri ja muutkin kehityksen edellytykset vaihtelevat maittain. Tietoyhteiskunnan arvopohja on kuitenkin kaikille YK:ssa yhteinen. Ihmisoikeudet ja mielipiteen vapaus ovat hänen mielestään perusta tietoyhteiskunnalle.
"Tietoyhteiskunnassa itse tiedon merkitys on keskeinen. Kaikilla ihmisillä tulee olla pääsy tietoon. Hallitusten tehtävänä on taata tiedon saatavuus. Tieto on demokratian perusta", hän tiivisti.
Presidentti kiinnitti huomiota rikkaiden ja köyhien maiden välillä vallitsevaan digitaaliseen kuiluun. Jakolinja on myös nuorten ja vanhojen, koulutettujen ja koulua käymättömien välillä.
Halonen kehui, että Suomi on saavuttanut verrattain hyviä tuloksia tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Siksi hän oli valmis mielellään jakamaan Suomen kokemuksia.
Hän korosti, että julkisen vallan tehtävänä on luoda yhteiskunnalle suotuisa toimintaympäristö. Koulutus taas on kaiken keskeinen perusta. Samaten tietoyhteiskunnan kehittäminen edellyttää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Onnetar suosi huippukokouksessa Suomea, sillä Halonen oli arvottu ensimmäiseksi yleiskeskustelun puheenvuoron pitäjäksi.
Puhe sai myös myönteistä palautetta. Suomalaisten yliopistojen esittelypisteeseen kokouksen yhteydessä pidettävässä näyttelyssä oli ilmestynyt heti Ranskan teknillisen korkeakoulun rehtori Halosen puheen innoittamana.
Monta kuilua
YK:n pääsihteeri Kofi Annan kiinnitti kokouksen avauspuheenvuorossaan huomiota kokouksen ainutlaatuisuuteen. Kun muut kokoukset keskittyvät yleensä globaaleihin uhkatekijöihin, tietoyhteiskuntahuippukokous keskittyy globaaleihin hyötyihin.
Annan puuttui samoihin asioihin kuin Halonenkin. Hän huomautti, että tieto- ja viestintätekniikkaan ei sisälly mitään taikuutta. Sen sijaan se voi parantaa jokaisen elämää tällä planeetalla. Annan muistutti, että digitaalisessa kuilussa kyse ei ole ainoastaan yhdestä kuilusta. Teknisen jakolinjan lisäksi on olemassa myös sisällöllinen jakolinja. Suuri osa verkoissa olevasta tiedosta on merkityksetöntä ihmisten tarpeille. Ongelmana on myös, että lähes 70 prosenttia maailman nettisivuista on englannin kielellä.
Kyse on Annanin mielestä myös sukupuolikysymyksestä. Naisilla ja tytöillä on huonommat mahdollisuudet tiedon lähteille kuin miehillä ja pojilla. Edelleen kyse on myös kaupallisesta kuilusta.
Annan korosti, että kuilut eivät kuroudu umpeen itsestään. Investointien lisäksi tarvitaan myös poliittista tahtoa.
Kolmen päivän ajan kokouksessa kuullaan lähes 200 virallista puheenvuoroa. Kokouksessa on mukana kymmenittäin valtionpäämiehiä ja hallitustenpäämiehiä. Halosen lisäksi EU-maista ei ole mukana muita valtionpäämiehiä. Tosin Halonenkin viipyi Genevessä vain viitisen tuntia.
Torstaina esiintymislistalla piti olla mm. Kuuban legendaarinen johtaja Fidel Castro. Hän kuitenkin peruutti tulonsa viime hetkillä. Käytävillä vitsailtiin hänen varmasti pelkäävän sitä, että kokouspuheenvuorot on rajattu viiteen minuuttiin. Castrohan on yleensä tottunut puhumaan enemminkin viisi tuntia.
Lue päivän artikkelit:
Tietoyhteiskuntahuippukokous oli lähellä epäonnistua
Internetin hallinnasta kiistaa Geneven suurkokouksessa
Tarja Halonen puhuu ensimmäisenä tietoyhteiskuntakokouksessa
Ollila Geneven kokouksessa: Viestintäteknologiat edistävät taloudellista ja sosiaalista kehitystä