"Keskusteleminen ulkopolitiikasta avoimesti, julkisesti ja rehellisesti ei ole aina helppoa. Jos media ei olisi ympärillä, puhuttaisiin vähän suoremmin." Tätä mieltä oli edellisen hallituksen ulkoministeri ja nyt eduskunnan suurta valiokuntaa johtava Erkki Tuomioja (sd.) presidentti Tarja Halosen tiistaina järjestämässä kolmannessa presidenttifoorumissa presidentin linnassa.
Keskustelussa yli 30 vaikuttajaa pohti Suomen ulkopolitiikan haasteita. Mitään salaisuuksia ei putkahtanut esiin, mutta sanan säilää väännettiin.
Halosen mielestä ulkopolitiikasta voidaan keskustella avoimesti myös televisiokameroiden ja toimittajien seuratessa keskustelua. Samaa mieltä oli uusi ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.).
"Keskustelu on aina ylösrakentavaa", Kanerva totesi ja korosti, että sävyeroja ei pidä pelätä.
Viro-suhtautumista pohdittiin
Tuomiojan mielestä Viron tilanne on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa julkisuudessa on puhua ulkopolitiikasta avoimesti. Hänestä oli tärkeää, että Virolle osoitettiin avoimesti solidaarisuutta, kun välit Venäjän kanssa patsaskiistan vuoksi kiristyivät.
"Samaan aikaan olisi ollut tärkeä pystyä analysoimaan myös se, mitä mahdollisia virheitä Viro on tehnyt, ei vain Venäjä", Tuomioja totesi, mutta lisäsi, että se on julkisuudessa vaikeaa.
Kanerva kehui, että Suomi oli ensimmäinen EU-maa, joka osoitti tukeaan Viron hallitukselle myös ottamalla yhteyttä EU:n puheenjohtajaan Saksaan. Halonen puolusti tiukasti ministereitä.
Hänen mukaansa pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja ulkoministeri Kanerva toimivat samaan suuntaan ja olivat Viron kriisissä yhteydessä häneen.
Julkisuudessa Vanhasen ja Kanervan lausuntojen tulkittiin poikenneen toisistaan.
Presidentti Halosen mukaan olennaista on, että päätökset tehdään yhdessä.
Presidentin mielestä se on demokratiaa, että päätöksenteossa mukana olevat ihmiset voivat olla hieman eri mieltä.
"Jos päätökset tehdään vain kahden korvan välissä, silloin kyse alkaa olla diktatuurista."
Sävyeroja keskustelijoilla oli arvioissa Venäjän uudesta roolista. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolaisen (kok.) mielestä Venäjästä ei pidä olla "hirvittävän huolissaan".
Maan epävarma ja sekava tilanne olisi paljon huolestuttavampi.
Kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) mielestä meillä on liian positiivinen kuva Venäjästä, joka on siirtynyt autoritäärisemmäksi.
Suomen oltava
laajalti aktiivinen
Halonen oli huolissaan EU:n integraatiokehityksestä. Se on hänestä huolestuttavan hiljainen.
Kanerva korosti, että Suomen pitää olla aktiivinen kansainvälisissä yhteytyksissä ja ennen kaikkea EU:ssa. Kun Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013-14 on korkea profiloituminen aloitettava ajoissa.
Kanerva kehui, että Suomen asema määritellään hallitusohjelmassa entistä selkeämmin. Tuomioja oli tästäkin eri mieltä. Vaikka hallitusohjelmaan on nyt kirjoitettu sotilaallisen liittoutumattomuuden sijasta, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton, kyse on Tuomiojan mukaan samasta asiasta.
Ulkopolitiikan päätöksenteon katsottiin olevan kunnossa.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen epäili, että reviiriristiriidat ministeriöiden välillä lisääntyvät, kun turvallisuuspolitiikan käsite ja hoito laajenee. Väyrysen mielestä turvapolitiikka ei voi pitää kaikkia mahdollisia aloja sisällään.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja Mika Kerttunen tähdensi, että ei saa muodostua virastojen, valiokuntien ja virkamiesten kamppailua siitä kuka omistaa sanat, kuka saa puhua mistäkin asiasta ja kenen kanssa.
Hänen mukaansa Suomen ei kannata piileksiä.
"Se ei auta eikä onnistu. Se on myös moraalisesti vastuutonta."