Donald Trumpista tulee todennäköisesti kolmas presidentti Yhdysvaltojen historiassa, jota vastaan on nostettu virkasyyte. Edustajainhuoneen enemmistön odotetaan kannattavan virkasyytteen nostamista.
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä on määrä selvitä, nostetaanko Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia vastaan virkasyyte. Yhdysvaltain edustajainhuoneen äänestyksen arvioidaan alkavan noin kahdelta yöllä Suomen aikaa.
Äänestyksen tulos on todennäköisesti se, että enemmistö kannattaa virkasyytteen nostamista. Äänestyksen odotetaan noudattavan puoluelinjoja, ja demokraateilla on edustajainhuoneessa enemmistö.
Virkasyytteen kahdesta syytekohdasta äänestetään erikseen.
Ensimmäisen mukaan Trump väärinkäytti valtaansa yrittäessään painostaa Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä aloittamaan tutkinnan Trumpin poliittisesta vastustajasta Joe Bidenista ja tämän pojasta Hunter Bidenista.
Toisen syytekohdan mukaan Trump vaikeutti kongressin tutkintaa. Hän on jättänyt asiakirjoja luovuttamatta ja kieltänyt Valkoisen talon edustajia todistamasta tutkinnassa.
"Jeesuksellakin enemmän oikeuksia"
Edustajainhuone kokoontui keskiviikkona jo aamulla aloittamaan äänestystä edeltävät keskustelut.
Trump ei jättänyt lainsäätäjille muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää virkarikostutkinnan, sanoi edustajainhuoneen debatit käynnistänyt demokraattipuhemies Nancy Pelosi ennen keskiviikon äänestystä.
– Olemme täällä tänään puolustamassa demokratiaa, Pelosi sanoi edustajainhuoneelle.
Pelosin mukaan on päivänselvää, että Trump käytti poliittista valtaansa henkilökohtaisten tavoitteiden edistämiseksi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kustannuksella.
Keskustelu käynnistyi puoli viiden jälkeen Suomen aikaan. CNN:n mukaan keskustelut virkasyytteistä alkavat vasta kello 18 jälkeen. Niiden odotetaan kestävän kuuden tunnin ajan. Republikaanit yrittivät pitkittää virkasyytekeskustelua, jonka oli määrä kestää kuusi tuntia. Republikaaniedustaja Tom Cole ehdotti, että virkasyytteistä keskusteltaisiin kuuden tunnin sijasta 12 tunnin ajan. Ehdotus ei mennyt läpi.
Demokraattileiristä kuultiin useita virkasyytettä puoltavia puheenvuoroja.
– Trump levitti tervetuliaismaton ulkomaiselle sekaantumiselle vaaleihin, sanoi demokraattien Jim McGovern.
Hän jatkoi, ettei toisen maan kuulu päättää, kuka on Yhdysvaltojen seuraava presidentti tai horjuttaa maan vaaleja.
Voimakkaasti jakautuneessa edustajainhuoneessa sekä demokraatit että republikaanit pyrkivät perustelemaan näkemyksensä – ajoittain värikkäin sanankääntein. Republikaanien Barry Loudermilk esimerkiksi vertasi virkarikostutkintaa Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen. Loudermilkin mukaan Jeesus sai ennen ristiinnaulitsemistaan oikeudenmukaisempaa kohtelua kuin Trump tutkinnan aikana.
– Pontius Pilatus antoi Jeesukselle enemmän oikeuksia kuin demokraatit ovat antaneet presidentille tämän prosessin aikana, Loudermilk väitti.
Oikeudenkäynnin ajankohta selviää tällä viikolla
Jos enemmistö kannattaa virkasyytteen nostamista, tapaus etenee senaatin oikeudenkäyntiin. Sen odotetaan olevan vuorossa tammikuussa.
Oikeudenkäynnin odotetaan olevan vuorossa tammikuussa. Senaattori Mitch McConnell kertoi CNN:n mukaan tiistaina, että hän ilmoittaa ajankohdan viikon loppuun mennessä.
Kyse ei ole perinteisestä tuomioistuimen käsittelystä, sillä senaatissa syyttäjinä toimivat edustajainhuoneen valitsemat edustajat ja valamiehinä senaattorit. Vielä on epäselvää, millainen oikeudenkäynti Trumpia odottaa. Republikaani- ja demokraattisenaattori eivät ole päässeet yksimielisyyteen esimerkiksi siitä, pitäisikö todistajien tuominen oikeudenkäyntiin sallia.
The Washington Postin mukaan senaattia sitovat tietyt säännöt, mutta muun muassa kysymys todistajista on senaatin ratkaistavissa. Ainoa nykyaikainen esimerkki virkasyyteoikeudenkäynnistä on 20 vuoden takaa, jolloin Bill Clinton joutui virkasyytteeseen ja oikeuden eteen senaatissa. Lehden mukaan Clintonin oikeudenkäynnissä ei sallittu uutta todistusaineistoa.
Viraltapano vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä. Viraltapano onnistuu vain, jos kaksi kolmasosaa senaatista asettuu tukemaan sitä. Republikaaneilla on senaatissa enemmistö ja tähän saakka he ovat seisseet tiukasti Trumpin tukena ja esittäneet tutkinnan ajan kritiikkiä esimerkiksi prosessin epäreiluudesta.
Samaan tapaan Trump itse on nimittänyt tutkintaa "noitavainoksi" ja kiistänyt toistuvasti tehneensä mitään väärää.
Viraltapano kirjaisi aivan uuden tapahtuman Yhdysvaltojen historiaan, sillä se tekisi Trumpista ensimmäisen presidentin, joka on joutunut jättämään virkansa tutkinnan päätteeksi. Vaikka tämä näyttää epätodennäköiseltä, historiallisia hetkiä lienee luvassa joka tapauksessa. Trumpin vaalikampanja on kovassa vauhdissa, eikä virkarikostutkinta näytä sitä hidastavan.
Trumpista voi siis tulla ensimmäinen presidentti, joka on virkarikostutkinnasta huolimatta päässyt jatkokaudelle.
Amerikkalaiset jakautuneita
Virkasyytteen nostamiseen on päädytty Yhdysvaltojen historian aikana vain kahdesti ennen Trumpia.
Tarkalleen 21 vuotta sitten Yhdysvaltain edustajainhuone päätti, että Bill Clintonia vastaan nostetaan virkasyyte. Sitä ennen virkasyytteeseen joutui Andrew Johnson 1800-luvulla. Richard Nixon sen sijaan erosi ennen kuin virkasyytettä ehdittiin nostaa. Yhdenkään presidentin kohdalla tutkinta ei ole johtanut viraltapanoon.
Yhdysvaltalaiset ovat voimakkaasti jakautuneita Trumpin virkarikostutkinnan suhteen. The Washington Postin ja Abc Newsin tuoreen mielipidemittauksen mukaan yhdysvaltalaisista 49 prosenttia on virkasyytteen ja Trumpin viraltapanon kannalla, kun taas 46 prosenttia vastustaa tätä, kertoo The Washington Post.
Amerikkalaisten mielipiteissä ei juuri ole tapahtunut muutosta syksyn virkarikostutkinnan aikana. Selvityksen mukaan jopa viidennes amerikkalaisista sanoo, ettei ole seurannut tutkintaa lainkaan. Kyselyn mukaan Trumpin virkarikostutkinta kiinnostaa selvästi vähemmän kuin Bill Clintonin virkarikostutkinta reilut 20 vuotta sitten vuonna 1998.