Vajaat kolme vuotta presidenttikautensa päättymisen jälkeen presidentti Martti Ahtisaari on tullut takaisin. On kuin hän olisi aikansa järjestellyt uuden elämänsä palikoita kohdalleen ja pääsisi nyt varsinaisesti vauhtiin.
Ei niin, että vauhtia ja tehtäviä olisi tähänkään asti puuttunut. Niitä on riittänyt kyllä, enimmäkseen maailmalla. Nyt on näkyvyyttä tullut myös Suomen suunnassa.
Ahtisaaren kotimaiset esiintymiset ovat tämän syksyn mittaan selvästi lisääntyneet, huipentumana maanantainen kannanotto Nato-jäsenyyden puolesta.
Ensi viikolla näkyvyys jatkuu. Helsingissä järjestetään "Helsinki-konferenssi", jossa toistasataa alan huippuasiantuntijaa maailmalta pohtii globalisaation vaikutuksia ja demokraattista hallintoa. Suomen hallituksesta mukaan on värvätty pääministeri Paavo Lipponen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, kehitysyhteistyöministeri Suvi-Anne Siimes ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilén. Muodollisen vastuun tapahtumasta kantaa ulkoministeriö, mutta koko aloitteen takaa löytyy Martti Ahtisaari ja hänen toimistonsa.
Tuo tukikohta on vuoden mittaan vähin äänin muuttanut nimeään. Enää ei kyseessä ole Martti Ahtisaaren toimisto, vaan "Crisis Management Initiative" (CMI), Kriisinhallinta-aloite. Samoin henkilökunta on saanut vahvistusta. Ahtisaaren töissä on Helsingissä jo kymmenkunta ihmistä. Sillä määrällä pystytään pyörittämään jo melkoisen tehokasta organisaatiota.
Presidentin oikeana kätenä oli pitkään lähinnä Antti Pentikäinen, vakavissaan europarlamenttiin yrittänyt keskustalainen nuoren polven poliitikko, jonka kohdalla puoluepolitiikka on kadonnut kuvioista aivan toisenlaisten haasteiden tieltä. Pentikäinen vastaa pitkälle CMI:n käytännön työn pyörityksestä, mutta Ahtisaari on myös vahvistanut toimistonsa ns. raskasta puolta. Marraskuun alusta CMI:n toiminnanjohtajana on ollut Jaakko Iloniemi, joka sitä ennen oli vajaan vuoden mukana neuvonantajana.
Konkari Iloniemi tuntee suomalaisen diplomatian ja elinkeinoelämän läpikotaisin. Ahtisaarella taas on uskomaton suhdeverkosto pitkin maailmaa. Yhdessä he muodostavat tutkaparin, joka pääsee kävelemään läpi mistä tahansa ovista. Sattumoisin Ahtisaaren kotimainen näkyvyys on kasvanut samoihin aikoihin, kun Iloniemi tuli tiiviimmin kuvioihin mukaan - Iloniemi, joka on aiemmin ollut suomalaista Nato-keskustelua edistämään pyrkivän Atlantti-seuran puheenjohtaja.
Se keskusteluhan nyt on edistynyt, kiitos Ahtisaaren. Sopivasti myös yksi Ahtisaaren avustajista on Atlantti-seuran sihteeri.
CMI sanoo olevansa "hallituksista riippumaton toimija, joka pyrkii vastaamaan uuden ajan turvallisuushaasteisiin". Vahvuuksinaan se pitää poikkeuksellista verkostoaan ja toimintatapoina jatkuvaa yhteydenpitoa ja ajantasaista, hyvin analysoitua informaatioita. Toimisto ei ole piilossa julkisuudelta, mutta harvemmin se sinne aktiivisti hakeutuukaan.
Mitään vastaavaa yhden miehen diplomatiaa ei Suomessa ole ennen nähty. Toiminta ei pyöri valtion eli julkisin rahoin, vaan taustalla rahoittajana ovat säätiöt ja järjestöt, joissa Ahtisaari on mukana. Yhtenä näistä ovat Soros-säätiöt.
Kaiken tämän myötä Ahtisaarella on käytössään verkosto, jota myöten tulee ensiluokkaista informaatiota siitä, miten maailma makaa. Se verkosto toimii myös toiseen suuntaan, jos kyseessä on aloite, joka kaipaa edistämistä. Olipa kyse globaalilotosta tai Suomen Nato-jäsenyydestä.