Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitti Oulun yliopiston Saalastinsalissa kartan, jossa näytetään napapiiri ja sen sisältämät alueet pohjoisnavalta päin katsottuna. "Tätä karttaa pitäisi näyttää useammin esimerkiksi Brysselissä ja New Yorkissa", Halonen sanoi.
Halonen ja Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson avasivat torstaina neljättä kertaa pidettävän Pohjoisen tutkimusfoorumin. Avajaispuheessaan Halonen korosti, että pohjoisen kovissa oloissa selviäminen vaatii tavallista enemmän yhteistyötä yli rajanaapureiden, mikä onkin ollut hyvin luontevaa monella alueella.
Halosen mielestä erityisen tärkeää on myös tehdä yhteisiä avauksia tieteellisessä tutkimuksessa, poliittisessa päätöksenteossa ja talouselämässä arkielämän hyväksi, mihin tutkimusfoorumi nimenomaan pyrkii.
Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa uudistetaan parhaillaan EU:ssa, ja Halosen mukaan se on Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tehtäviä tänä syksynä. Uusi ulottuvuus tulee sitouttamaan EU:n, kumppanimaat Islannin, Norjan ja Venäjän sekä tarkkailijamaat Kanadan ja Yhdysvallat entistä paremmin.
"Kaikki tietävät ja hyväksyvät sen, että Välimeri on hyödyllinen ja kiinnostava yhteistyöalue. Me täällä pohjoisessa voimme luoda vähintään yhtä merkittävän järjestelmän", Halonen sanoi.
Ilmastonmuutoksen odotettua nopeampi eteneminen oli niin Halosen kuin Grímssoninkin mielissä päällimmäisenä. Tärkein syy pitää Pohjoisen tutkimusfoorumi on ilmastonmuutos.
"Kaikki tietävät nyt, että ilmastonmuutos on totta. Nyt keskustellaan siitä, onko meillä aikaa reagoida siihen vain 10-20 vuotta, vai onko aikaa vielä 20-30 vuotta. Vaikutukset näkyvät nyt eniten pohjoisessa, mutta se vaikuttaa koko maailmaan, kun merenpinta nousee eri mantereilla", Grímsson sanoi.
Grimsson kertoi tavanneensa joitakin päiviä sitten Yhdysvaltain edellisen presidentin Bill Clintonin. Nyt Clinton oli tunnustanut kahdeksan vuotta aikaisemmin tekemänsä poliittisen virheen.
"Kahdeksan vuotta sitten esittelin Clintonille ajatuksen pohjoisen merkityksestä, mutta hän ei silloin halunnut ryhtyä toimimaan asian hyväksi. Nyt hän olisi ollut kiinnostunut", Grímsson huomautti.
Sunnuntaihin saakka jatkuvan Pohjoisen tutkimusfoorumin yksi nuoria osallistujia on Oulun yliopistossa taloustieteitä opiskeleva Alexandra Bagaeva, joka on tullut neljä vuotta sitten Venäjältä Murmanskista. Kokouksen alku teki häneen vaikutuksen. Erityisesti Grímssonin selkeä alustus miellytti. Tapahtuman teema liittyy aiheeseen, mistä Bagaeva tekee parhaillaan opinnäytetyötään. Häntä kiinnostaa lisäksi seurata, mitä muissa maissa tuumataan pohjoisen Venäjän asioista, ja mitä annettavaa venäläisillä on kokouksessa.
Tutkimusfoorumin puheenjohtajana toiminut Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen ehdotti, että perustettaisiin työryhmä valmistelemaan rahoitusinstrumenttia pohjoisen ulottuvuuden tutkimiseksi. Pohjoiset toimijat muodostaisivat rahoituksen avulla tutkimusyhteisön.
Lajunen arveli asian voivan edetä siten, että rahoitusinstrumentin käyttöönotto käsiteltäisiin Pohjoisen tutkimusfoorumin seuraavassa kokouksessa Alaskassa noin kahden vuoden päästä.