Kolumbialaiset äänestivät sunnuntaisissa vaaleissa maalleen presidentin, joka ei kannata nykyistä rauhansopimusta Farc-sissijärjestön kanssa. Nobel-palkittu istuva presidentti pyrkii tekemään voitavansa rauhan turvaamiseksi ennen elokuista vallanvaihdosta.
Kolumbian sunnuntaisissa presidentinvaaleissa ei valittu ainoastaan uutta johtajaa maalle, vaan ratkaistiin myös kaksi vuotta sitten tehdyn rauhansopimuksen kohtalo. Sopimusta nykyisessä muodossaan vastustaneesta konservatiivista Iván Duquesta tuli ensimmäinen presidentti vuonna 2016 tehdyn historiallisen rauhansopimuksen jälkeen.
Oikeistolainen Duque on luvannut tehdä muutoksia sopimukseen, mikäli hänet valitaan. Sopimus hylättiin aikanaan kansanäänestyksessä, mutta vietiin silti hieman uudistettuna läpi. Monia loukkasivat sopimuksen lupaukset kevyemmistä rangaistuksia kapinallisjohtajille ja taatuista paikoista tasavallan kongressissa. Sunnuntaina kolumbialaiset pääsivät vihdoin näyttämään kantansa sopimuksesta, jonka enemmistö yhä äänellään hylkäsi.
Sopimuksen vasemmistolaisen Farc-järjestön kanssa solmi istuva presidentti Juan Manuel Santos. Kyseessä oli merkityksellinen saavutus, sillä se päätti Kolumbiassa yli puoli vuosisataa kestäneen sisällissodan.
Rauhansopimus jakaa yhä mielipiteitä kolumbialaisten keskuudessa, ja se nousi keskeiseksi kysymykseksi myös presidentinvaaleissa. Sunnuntaina valitun presidentin Duquen haastaja, vasemmistolainen Gustavo Petro kannatti sopimuksen säilyttämistä nykyisessä muodossaan.
Kilvassa nähtiin toinenkin kahtiajako, sillä vaaleja väritti äärimmäinen polarisaatio konservatiivien ja sosiaalidemokraattien välillä. Vasemmistolaisten on pitkään maassa mielletty olevan yhteydessä väkivaltaisuuksiin. Rauhansopimus on kuitenkin muuttanut asenteita sallivampaan suuntaan. Yleisradioyhtiö BBC:n mukaan vaaleissa kuitenkin voitti yhä vasemmiston pelko, ja Duque nähtiin turvallisemmaksi vaihtoehdoksi johtamaan maata pitkäkestoisen konfliktin jälkeen.
Petro on ensimmäinen vasemmistolainen presidenttiehdokas, joka on päässyt näin pitkälle konservatiivisessa Kolumbiassa. Hänellä on historia vasemmistolaisessa M-19-sissijärjestössa, johon hän nuorena kuului.
Kolumbialainen Colombia Reports -uutissivusto kertoo, että Petro on maan nimekkäimpiä vasemmistopoliitikkoja, ja samalla pelätty ja inhottu konservatiivien keskuudessa. Petroon kohdistuikin vaalien aikana kampanja, jossa Duquen oikeistolaiset kannattajat levittivät hänestä väärää tietoa. Petroa väitettiin kommunistiksi, joka voisi muuttaa maan toiseksi Venezuelaksi. Kolumbian naapurimaa Venezuela kärsii suuresta humanitaarisesta kriisistä. Vaalikampanjan aikana mustamaalaamista nähtiin molemmilta puolueilta.
Vasta kaksi vuotta sitten saavutettu rauhansopimus on nyt uuden presidentin myötä vaarassa kaatua. Tällöin Farcin poliittinen asema on jälleen vaakalaudalla. Colombia Reports kertoo, että istuva presidentti Santos yrittää kiihkesti saavuttaa aselevon sissijärjestö ELN:n kanssa ennen kuin valta siirtyy Duquelle. Myös Duquen vastaehdokas Petro on esittänyt varoituksensa siitä, että konservatiivin valinta voi palauttaa maan sotatilaan.
Farc ei nauti suosiota poliittisena puolueena
Rauhansopimus mahdollisti vasemmistolaisen Farc-järjestön entisille kapinallisille poliittisen puolueen muodostamisen viime syksynä. Samalla puolue asetti ensimmäiset ehdokkaansa presidentinvaaleihin ja kongressivaaleihin, jotka molemmat on pidetty tänä vuonna.
Monet kolumbialaiset tuntevat Farcin yhä laittomana järjestönä. Maan yli 50 vuotta kestäneessä sisällissodassa järjestöllä oli keskeinen asema. Moni kolumbialainen muistaakin järjestön yhä sen harjoittamista kidnappauksista ja muista väkivaltaisuuksista, ja kokee, että kapinallisten paikka on vaalikampanjoiden sijaan vankiloissa. Uutistoimisto Reutersin mukaan rauhan solmimisen jälkeen ainakin 50 puolueeseen yhdistettyä henkilöä on tapettu.
The Economist -lehti kertoo, että viime vuoden elokuussa, ennen kuin Farcista tuli poliittinen puolue, 84 prosenttia kolumbialaisista suhtautui puolueeseen kielteisesti. Myönteisesti siihen suhtautui vain 12 prosenttia. Maaliskuussa pidetyissä kongressivaaleissa puolue ei onnistunut saamaan suurta suosiota, sillä sen saaliiksi jäi ainoastaan puoli prosenttia annetuista äänistä. Sen sijaan ääniä sateli jo silloin runsaasti konservatiivipuolueille, jotka vastustavat Farcin kanssa tehtyä sopimusta. Siitä huolimatta rauhansopimus takasi puolueelle viisi paikkaa kongressissa.
Puolueen presidenttiehdokas ensimmäisissä presidentinvaaleissa oli Rodrigo Londoño, joka luotsasi Farc-järjestöä vuodesta 2011. Ehdokas ei saanut lämmintä vastaanottoa yleisöltä, vaan Reutersin mukaan hänet otettiin vaalikampanjaan liittyvissä tapahtumissa vastaan ivahuutojen ja yleisön joukosta heitettyjen kananmunien, tomaattien ja muovipullojen saattelemana. Londoñon taival kilvassa päättyi lopulta lyhyeen terveysongelmien takia.
Londoño on saanut mainetta myös rauhantekijänä Kolumbian valtion kanssa, mutta on yhä ristiriitainen hahmo. The Economist -lehti kertoi marraskuussa, että Londoño on etsintäkuulutettu Yhdysvalloissa kokaiinin välittämisen, kidnappauksen ja murhan takia.