Kun Martti Ahtisaari oli presidenttinä, ilkeät kielet kehittivät äkkiä jutun, että tasavallan presidentti oli käymässä Suomessa lyhyellä työvierailulla. "Reissu-Mara" olikin ensimmäinen valtionpäämies, joka teki edeltäjiinsä nähden huomattavan paljon enemmän ulkomaanmatkoja, ja vielä etupäässä muihin ilmansuuntiin kuin itään.
Kun Tarja Halonen oli ollut presidenttinä vuoden, matkasaldo osoitti, että hän oli reissannut itse asiassa vielä enemmän kuin Ahtisaari. Tälle ei enää paljon korvaa lotkautettu; presidentin matkustamiseen oli jo totuttu, ja saattoipa presidentin henkilökin vaikuttaa asiaan.
Matkustaminen paikasta toiseen on niin ikävystyttävää puuhaa, ettei kieli vyön alla maata ja maailmaa kiertäviä poliitikkoja käy yhtään kateeksi. Ei, vaikka virka-auto tuo ja vie, torvisoittokunta soittaa ja punainen matto odottaa.
Poliittisen matkustamisen tekee mielenkiintoiseksi se, missä vaiheessa viranhoito muuttuu kampanjoinniksi. Viranhoidon kaidalla polulla on helppo pysytellä silloin, kun seuraaviin vaaleihin on vielä pitkä aika. Raja hämärtyy, mitä lähemmäksi vaaleja tullaan.
Suomessakin on alettu matkia etenkin Yhdysvalloissa paljon käytettyä jatkuvaa kampanjointia. Entistä nopeamman ja kattavamman tiedonvälityksen aikakaudella poliitikot tavoittelevat mahdollisimman suurta julkisuutta. Politiikan teko on jatkuvassa kampanjassa enemmänkin hyväntuulista näyttäytymistä kuin ryppyotsaista papereiden pyörittelyä.
Johtavista ehdokkaista Halosen mailinkeruuta on lapsellisen helppo seurata presidentin kotisivuilta. Sen sijaan keskustan ehdokkaan, pääministeri Matti Vanhasen perässä on vaikeampi pysyä, sillä hänen matkoistaan ei ole saatavilla keskitettyä tietoa. Kokoomusehdokas Sauli Niinistön kotisivuilta ilmenee, että hän tekee elokuussa, kesälomallaan, kymmenen kampanjamatkaa.
Presidenttiys ja pääministeriys ovat erinomaisia tapoja näyttäytyä. Kutsuja satelee, puheita saa pitää ja käsiä puristaa. Selkään takojaa ja ilmaisten kahvien hörppijää piisaa. On eri asia, mitä SDP:n ehdokas tästä kostuu vaaliuurnilla. Halonen kävi tällä viikolla Posiolla ja Ranualla. Esimerkiksi Posiolla keskustapuolue sai viime vaaleissa noin 80 prosenttia äänistä.
Halonen on tehnyt elokuun loppuun mennessä tänä vuonna kuusi maakuntamatkaa, kolme kaupunkimatkaa sekä käynyt useissa kesätapahtumissa. Ulkomaanmatkoja on kertynyt tähän mennessä tänä vuonna kuusi kappaletta. Myös sekä Vanhanen että Niinistö ovat käyneet ahkerasti kesätapahtumissa.
Halosen luvuissa ei ole mitään ihmeellistä, ellei niitä vertaa edellisten vuosien matkatahtiin ja -kohteisiin. Esimerkiksi viime vuonna maakunta- ja kaupunkimatkoja oli yhteensä muutama kun taas ulkomaanmatkoja kertyi varovaisestikin laskien 31 kappaletta. Joukossa oli hautajaisia ja muistotilaisuuksia, mutta silti matkakompassi on heilahtanut vuodessa kotiin päin.
On vaikea arvioida, mihin kohtaan presidentin ja ministerien matkat kuuluvat viranhoitoa ja/vai politiikkaa -janalla. Viiva on veteen piirretty etenkin presidentin kohdalla, sillä on vaikea tulkita, missä määrin mikin kotimaanmatka liittyy hänen suoranaiseen viranhoitoonsa.
Arvovieraiden ohella matkoista voivat hyötyä yhtä lailla myös käyntikohteet. Ne saavat julkisuutta ja voivat ehkäpä saada hivutetuiksi tärkeitä projektejaan eteenpäin.
Joka tapauksessa äänestäjien on hyvä muistaa, että koskapa vaalit lähestyvät, ehdokkailla on Sinulle asiaa. On Sinusta kiinni, kuka tekee seuraavan maakuntamatkan.