Presidentinvaali tuntuu olevan aika pitkälle henkilövaali. Näin voi päätellä ainakin, jos vertaa vaalin ensimmäisen kierroksen tuloksia vuoden 2003 eduskuntavaalien tuloksiin. Ehdokkaiden saamat ääniosuudet poikkesivat selvästi ehdokkaiden taustapuolueiden ääniosuuksista eduskuntavaaleissa.
Istuva presidentti ja vasemmiston ehdokas Tarja Halonen sai 46,3 prosenttia annetuista äänistä. Hän on sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokas. SDP:n ja vasemmistoliiton yhteinen ääniosuus eduskuntavaaleissa oli kuitenkin 34,4 prosenttia. Halonen sai siten 11,9 prosenttiyksikköä suuremman kannatuksen kuin nämä puolueet kolme vuotta sitten.
Myös kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö selvisi selvästi paremmin kuin kokoomus edellisissä eduskuntavaaleissa. Niinistö sai 24,1 prosenttia äänistä. Tämä on 5,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kokoomuksen tulos eduskuntavaaleissa.
Keskustan Matti Vanhasen tilanne sen sijaan on aivan päinvastainen. Hänen 18,6 prosentin ääniosuutensa on 6,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin keskustan äänisaalis eduskuntavaaleissa. Vanhanen ei siten saanut keskustalaisittain ajattelevia liikkeelle.
Samantapainen tilanne oli vihreiden Heidi Hautalalla. Vaikka hän kirikin itse vaalipäivän äänestyksessä, 3,5 prosentin tulos on silti peräti 4,5 prosenttiyksikköä heikompi kuin vihreiden tulos vuonna 2003. Tämä kertoo selkeää kieltä siitä, että suuri osa vihreiden kannattajista siirtyi jo ensimmäisellä kierroksella Halosen taakse.
Perussuomalaisten Timo Soinin kampanja tuntui purevan. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat 1,6 prosentin kannatuksen. Tuolla tuloksella puolue sai kolme kansanedustajaa. Soinin tulos presidentinvaalissa oli 3,4 prosenttia eli peräti 1,8 prosenttiyksikköä eduskuntavaalien tulosta parempi.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksen ja RKP:n Henrik Laxin tulokset paljastavat, että näitä puolueita yleensä äänestävät siirtyivät jo ensimmäisellä kierroksella muiden ehdokkaiden kannattajiksi. Kallis sai 2,0 prosenttia eli 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kristillisdemokraatit eduskuntavaaleissa. Laxin 1,6 prosentin tulos on 3,0 prosenttiyksikköä RKP:n eduskuntavaalien tulosta heikompi.
Arto Lahti pääsi ehdokkaaksi, kun hän keräsi vaadittavat 20 000 kannattajakorttia. Hänen äänimääränsä oli 13 041, joten kannattajakorttien allekirjoittajat halusivat pääasiassa vain lisää vaihtoehtoja ensimmäiselle kierrokselle.