Presidentin valtaoikeuksiin ja asemaan ei tarvitse enää puuttua, katsoo presidentti Mauno Koivisto. Koivisto sanoi tiistaina pohjoismaisessa työläiskongressissa Kiljavalla, että nykyinen järjestelmä toimii hyvin. Sen takia sitä ei tarvitse vain periaatteellisista syistä ruveta muuttamaan.
- Olin omalta osaltani aktiivisesti myötävaikuttamassa siihen, että presidentin valtaoikeuksia ja roolia politiikassa vähennetään, että Suomen valtiosääntöä kehitetään parlamentaarisempaan suuntaan. Mutta amerikkalaiset sanovat, että jos jokin toimii, ei sitä pidä ryhtyä muuttamaan, Koivisto sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Täysin ongelmattomana Koivisto ei tilannetta silti nähnyt.
- On jossakin määrin ollut kiusallinen tilanne, tämä kysymys siitä kenen pitää missäkin edustaa maata. Mutta yleensä fiksut ihmiset ovat löytäneet fiksuja ratkaisuja, Koivisto totesi.
Kriisinhallinta vaarallinen tie
Suomen valmius lähettää sotilaita kriisinhallintatehtäviin ympäri maailman on sitä vastoin Koiviston mielestä huolestuttava ilmiö. Koivisto sanoi, että hän olisi mieluummin pidättyväinen.
- Minua on kaiken aikaa hirvittänyt tämä homma. Kysyntää on maailmalla loputtomasti ja Suomessa on jonkinlaista intressiä osallistua. Siellä voi tulla hyvin suuria rähinöitä, Koivisto sanoi.
Koiviston mielestä ei pitäisi missään nimessä lähteä operaatioihin ilman selkeää näkemystä siitä, miten tilannetta halutaan muuttaa.
- Mehän tunnemme tämän ajopuuteorian; mennään ajopuuksi mukaan ja katsotaan mihin kapeikkoon joudutaan, Koivisto moitti.
Hän suri myös sitä, että kylmän sodan päättymisen myötä jää saamatta ns peace dividend, "rauhanosinko", jonka piti syntyä siitä, että asevarustelu ei enää käy niin kalliiksi. Nyt kehitys näyttää olevan toisensuuntaista; asevarustelu vain lisääntyy.
EU:n rajat hakusessa
Koivisto oli huolissaan myös EU:n laajentumisesta ja arvioi sen heikentävän Suomen vaikutusvaltaa unionissa.
- Kohta siellä päätetään, mitä meillä on jäljellä. Ei niin, että me päätetään mitä siellä muutetaan, Koivisto sanoi.
Hänen mielestään kansalaisten vieraantuminen EU:sta on vakava ongelma. Säädöksiä ei tunneta omiksi, mikä johtaa vieraantumiseen ja EU:n sisällä syntyviin uusiin ryhmittymiin.
Koiviston mielestä on kysyttävä myös, missä Euroopan rajat kulkevat. Miten pitkälle yhteinen arvopohja kestää, hän pohti.
Venäjän suunta
on tuntematon
Koivisto muisteli puheessaan kongressille, että hän oli ensimmäistä kertaa mukana pohjoismaisessa sosialidemokraattikokouksessa Malmössä 1960-luvun alussa. Silloin Suomessa elettiin vaikeita aikoja.
- Kommunistit olivat eduskunnassa yhtä vahvat kuin sosialidemokraatit ja sosialidemokraatit olivat hajallaan, Koivisto kertoi.
Silloin suomalaiset katsoivat pohjoismaisia naapureitaan ihaillen, koska näissä maissa yhteiskunnan kehittämistä voitiin tehdä paremmissa oloissa, sivistyneesti ja suunnitelmallisesti.
Koivisto muisteli myös kariutuneita Nordek-neuvotteluja, joilla yritettiin luoda pohjoismainen talousalue.
- Sitten tapahtui jotain jota en osannut odottaa. Nykyään Suomi on se Pohjoismaa, joka on pisimmälle taloudellisesti integroitunut EU:n kanssa. Maailma on muuttunut aika dramaattisesti, Koivisto pohdiskeli.
Neuvostoliiton hajoaminen oli Koiviston mukaan venäläisten oma prosessi, johon Suomi ei osallistunut. Naapurimaan suunnasta hän ei esittänyt ennustusta.
- Käynnissä on prosessi, jonka suunnasta kukaan ei voi tietää, Koivisto pohti.