Presidentti Tarja Halosen Ruotsin puolustusmenoihin suunniteltuja leikkauksia vastaan esittämä arvostelu kirvelee, mutta Ruotsin hallitus katsoo parhaaksi pitää matalaa profiilia ja olla haukkumatta takaisin. Tavanomainen arvostelu siitä, että Suomi ei allekirjoita maamiinat kieltävää kansainvälistä sopimusta, näyttää unohtuneen tällä erää.
Suhteellisen tuntematon sosiaalidemokraattinen puolustuspoliitikko Tone Tingsgård on kuitenkin päässyt ilmaisemaan näkemyksiään Svenska Dagbladet -lehdessä ja todennut, että Halosen Helsingin Sanomien välityksellä esittämä arvostelu, jonka mukaan "Ruotsi antaa naapureiden hoitaa puolustamisen", on epätavallista. Tingsgård toteaa myös, että Suomen puolustus on vanhanaikainen eikä teknologisesti yhtä korkeatasoinen kuin Ruotsin.
Ministeri: Emme turvaudu Suomeen
Puolustusministeri Leni Björklund sanoo toivottavansa keskustelun tervetulleeksi ja katsoo, että myös Halosella on oikeus osallistua siihen. Varsinaisessa asiassa Halonen on hänen mukaansa kuitenkin väärässä.
"Me emme puolustuksemme osalta turvaudu Suomeen tai mihinkään muuhunkaan maahan", Björklund sanoo Svenska Dagbladetissa. Halosta ei ihan ensi hätään haukuta Ruotsissa, joka pitää juuri Suomen presidenttiä vahvimpana liittolaisenaan, kun kysymys on liittoutumattomuuden säilyttämisestä.
Hieman odottamaton reaktio tuli pohjoisruotsalaiselta konservatiivipoliitikolta. Varuskuntakaupunki Bodenin kunnallisneuvos Olle Lindström katselee Norrländska Socialdemokraten -lehdelle antamassaan haastattelussa itään ja arvioi, että Ruotsilla pitäisi olla yhtä vahva puolustus kuin Suomella.
Ruotsin 40 miljardin kruunun vuosibudjettiin verrattuna pienellä 15 miljardin kruunun budjetilla Suomi kouluttaa kaksi kertaa enemmän asevelvollisia kuin Ruotsi.
Viime viikolla Ruotsin puolustusvoimien uusi komentaja Håkan Syrén esitteli ehdotuksen siitä, miten Ruotsin puolustusvoimien henkilöstön ja joukko-osastojen määrää tullaan supistamaan vuosina 2005-2007.
Tavoitteena on luopua vanhasta maahantunkeutumisen torjumiseen keskittyvästä puolustuksesta ja painottaa enemmän kansainvälistä osallistumista samalla kun liittoutumatonta linjaa jatketaan, mutta yhteistyössä Naton kanssa ja olemalla aktiivisesti mukana EU:n piirissä neuvoteltavassa puolustusyhteistyössä.
Armeijaan ehkä
12 000 sotilasta
Ehdotus, johon parlamentaarinen valmisteleva työryhmä ja hallitus ottavat ensiksi kantaa, tulee joulukuussa valtiopäivien päätettäväksi. Siihen mennessä kartoitetaan keinoja, joilla 5 000 upseeria ja siviilityöntekijää vapautetaan tehtävistään, ilmavoimien vahvuus puolitetaan ja armeija kutistetaan vain 12 000 miehen suuruiseksi.
Tällaiset seuraukset komentajan laatimilla ehdotuksilla nimittäin on. Niistä toisen hinnaksi tulee vuodessa 40 miljardia kruunua - ellei sitä siis muuteta - kun taas toinen on kolme miljardia halvempi.
Pääministeri Göran Persson on jo aikaisemmin antanut ymmärtää, että puolustusmenoja pitää leikata kolmella miljardilla.
Kun Ruotsin poliisia haukuttiin viime syksynä, pääministeri halusi sijoittaa nämä rahat poliisin organisaation parantamiseen.
Ruotsissa vallitsee poliittinen yksimielisyys siitä, että puolustusta pitää kohentaa ja nykyaikaistaa sekä myös keventää.
Puolustustyöryhmän puheenjohtaja on jokseenkin lystikkäästi verrannut Ruotsin puolustusvoimia Tove Janssonin Muumipeikkoon - suuri pää ja suuri vartalo, mutta liikkumisen kannalta liian pienet jalat.
Puolustuspoliitikkojen kannalta suuri huoli ovat viime vuosien mittavat materiaalitilaukset, joiden etunenässä on nyttemmin Nato-yhteensopiva ylväs Jas-39-Gripen -hävittäjä. Puolustusvoimat on tilannut aivan liian paljon koneita, jotka pitää nyt rullata halleihin siinä toivossa, että joku muu maa haluaa ostaa tai vuokrata niitä.
Keskustelussa on myös tullut ilmi, että puolustusvoimat on pitkään ollut puutteellisesti rahoitettu; vuoden 2003 vaje on peräti 5-6 miljardia. Puolustusvoimien komentaja itse on pyytänyt hallitukselta uusia toimintaohjeita voidakseen jatkaa leikkausten suunnittelemista.
Tämä alirahoitus johtuu osaksi siitä, että puolustuslaitos on aliarvioinut henkilöstön vähentämisestä aiheutuvat kustannukset.
Henkilöstön vähentämisprosessi on ollut käynnissä aina siitä lähtien, kun Berliinin muuri kaatui ja Neuvostoliitto hajosi. Monista pitkälle koulutetuista upseereista on sen kuluessa tullut rehtoreita, tietokoneasiantuntijoita ja muita, joiden koulutuskustannukset on maksettu puolustusvoimien pussista.