"Rapujen kuorenvaihto on kylmästä kesästä johtuen jäljessä normaalista noin 2-3 viikkoa. Vielä tällä viikolla naarailla olivat mätimunatkin irtoamatta, vaikka niiden pitäisi olla jo puhtaita", sieviläinen Aarne Kiiskilä arvioi maanantaina alkavaa ravustuskautta 50 vuoden ravustuskokemuksella.
Vääräjoen yläjuoksulla Torvenperällä Kiiskilä on koeravustanut koko menneen viikon ja saalista on tullut. Koemittauksessa kuitenkin kaikki viisi rapua olivat alle kymmenen sentin minimikoon.
Kiiskilän mukaan suurimmat ravut matkaavat Sievistä tukkukauppiaan kautta pääosin Helsinkiin, ja valioyksilöt päätyvät presidentin ruokapöytään.
"Rapusaaliista näyttäisi tänä kesänä tulevan kohtuullinen, muttei välttämättä loistava. Varsinkin kaksi ensimmäistä viikkoa tulevat olemaan hiljaisia."
Hän arvelee, että Vääräjoen Sievin kohdalla on noin 12 000-15 000 jokirapua. Niistä Kiiskilän mertoihin jäänee tänä kesänä muutama sata saksiniekkaa.
Verotus kismittää
Aarne Kiiskilä hämmästelee harrastustoimintaan kohdistuvaa verotusta.
"Ravustuksella tuskin kukaan rikastuu, kiitos valtiovallan. En voi käsittää, miksi ravustusta verotetaan. Eihän tämä ole sen kummempaa kuin marjastaminen tai kalastaminen. Yleisimmin ravustajat ovat nuoria ja eläkeläisiä, jotka keräilevät harrastuksen ohessa taskurahoja."
Sieviläistä sieppaa erityisesti nuorison puolesta. Koululaisten innostus ei ainakaan kasva kesäiseen varainhankintaan ja luonnon ääressä harrastamiseen, kun verottaja muistaa myöhemmin omalla tavallaan.
"Kun nuoret kulkevat luonnossa, he ovat poissa kyliltä roikkumasta. Jos ravustamisella tienaa esimerkiksi sata euroa, ei siitä jää juuri mitään käteen, kun laskee välineet ja muut kustannukset mukaan."
Hän muistuttaa vielä, että ravustamiseen tarvittavat luvatkin maksavat.
Ravun myyntihintaa sieviläinen pitää kuitenkin suhteellisen sopivana. Hän itse myy kymmenen sentin ravut noin parilla eurolla, mutta 12-senttisestä saatava hinta on jo kaksinkertainen.
"Meillä kiertää tukkumyyjä hakemassa saaliit kotoa. Tämä suhde on toiminut erittäin hyvin. Hinta on sama yksityisille. Hiljattain eräs vakioasiakkaani kyselikin jo, milloin voisi tulla rapuja hakemaan."
Kiiskilällä on reilut 20 mertaa, joilla hän ravustaa heinä-elokuun ajan. Syötiksi kelpaavat niin kala kuin tuore lihakin.
"Ruutana ja muut särkikalat ovat hyviä syöttejä, sillä niiden haju vetää rapuja puoleensa. Lihan lisäksi myös makkara on toimiva syötti", ravustaja paljastaa.
Rapua arvostetaan
Sieviläinen tietää kokemuksesta, että rapujen reviiri ei ole kovinkaan laaja.
"Ei mertoja kannata kovin kauas lähteä siirtelemään. Viiden metrin liikuttaminen voi tuottaa hyvänkin tuloksen."
Jos on ravustajia monenlaisia, on itse rapujakin moneen lähtöön - ainakin Kiiskilän mielestä. "Rapua voi verrata loheen. Täplärapu on kuin kirjolohi, jokirapu kuin Tenojoelta narrattu arvokala. Maussa on selvä ero."
Pitkän linjan ravustaja pitää kunnia-asiana, että yleisiä säädöksiä noudatetaan.
"Arvostus rapua kohtaan on suuri. Eikä alimittaisten ravustamisessa olisi mitään järkeä, sillä ostajat mittaavat ne kuitenkin uudelleen. Ravun kun laittaa takaisin jokeen, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin."