Tasavallan presidentin Tarja Halosen osallistuminen Euroopan unionin huippukokouksiin on todennäköisesti määriteltävä uudestaan, jos Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman. Tähän asti presidentin paikallaolo on ollut perusteltua lähinnä siksi, että kyse on hallitusten välisestä kokouksesta.
Eurooppa-neuvosto tunnetaan paremmin EU:n huippukokouksena, joka pidetään neljä kertaa vuodessa. Kyseessä on jäsenmaiden valtionpäämiesten tapaaminen, jossa toimitaan kansainvälisen oikeuden pohjalta. Huippukokouksen asema on epävirallinen, eikä se ole varsinainen lainsäätäjä.
Tulevassa EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa Eurooppa-neuvostosta saattaa tulla virallinen EU:n toimielin, vaikka moni maa on sitä vastustanut. Perustuslain mukaan Suomessa EU-politiikasta vastaa valtioneuvosto. Tällöin perusteet presidentin paikallaololle joudutaan todennäköisesti pohtimaan uudestaan.
Tasavallan presidentti on perinteisesti osallistunut huippukokouksiin, kun niissä on käsitelty hänen toimivaltaansa kuuluvia ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita.