Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) patistaa pääministeriä ottamaan voimakkaamman roolin EU:n huippukokouksissa. Jaakonsaari ennustaa, ettei perustuslain pykäliin tulla koskemaan lähivuosina, koska presidentin valtaoikeuksiin puuttuminen koetaan tabuna.
Jaakonsaari pitää periaatteellisesti ongelmallisena sitä, että presidentti Tarja Halonen käytti Suomen puheenvuoron EU:n ja USA:n huippukokouksessa tiistaina Brysselissä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) oli sekä ulkoasiainvaliokunnan että suuren valiokunnan kuultavana puheen sisällöstä.
Jaakonsaaren mukaan parlamentaarisen valvonnan toteutuminen EU-politiikassa edellyttää, että Suomen puheenvuoron huippukokouksissa käyttää pääministeri, jota eduskunta evästää aina ennen kokousta.
"Kaikki koetaan
presidenttipelinä"
Jaakonsaari yhtyy perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Arja Alhon (sd.) näkemykseen, että presidentin loputkin ulkopoliittiset valtaoikeudet on karsittava. Hän ei usko, että presidentin valintaa voitaisiin siirtää kansan käsistä eduskunnalle.
Jaakonsaari muistuttaa, että Alho on ollut johdonmukainen presidentin vallan osalta. Alho oli jo perustuslakia laadittaessa valmis karsimaan presidentiltä vallan.
"Meillä koetaan kaikki tällaiset presidenttipelinä, joten perustuslain uudistus voisi tapahtua seuraavan presidenttikauden jälkeen. Nyt meidän pitäisi aloittaa henkinen valmistelu pelisääntöjen kirkastamiseen ja selkeyttämiseen", Jaakonsaari sanoo.
Jaakonsaaren mielestä EU:ssa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet ulko- ja sisäpolitiikan rajan hämärtymiseen, ei ole riittävän syvällisesti tajuttu.
"Vanhanen ei tunkeudu
presidentin ohitse"
Jaakonsaari arvioi, että Halosen ja Vanhasen kesken työnjako EU-kokouksissa on toiminut kohtuullisesti.
"Se johtuu varmasti henkilöistä. Vanhanen ei ole henkilö, joka työntäisi itseään presidentin ohitse ja Halosella on oma roolinsa. Tämä (työnjako) testataan vasta kriisitilanteessa", Jaakonsaari toteaa.
"Työnjako vaatii selkeyttämistä tai sitten pääministerin on oltava niin voimakas, että hän ottaa sen roolin. Vanhanen on ehkä luonteelleen tyypillisesti vetäytynyt tilanteesta. Se on tietenkin sympaattista, mutta parlamentarismin ja uuden perustuslain hengen kannalta tilanne on ongelmallinen."
Poliitikot tunnustavat
ongelman
"Kysymys ei ole Vanhasesta, vaan kysymys on sekä pääministeri-instituutiosta että presidentin uusista valtaoikeuksista. Valta on vakio, ja jos sitä joku ei ota, niin toinen sitä ryhtyy käyttämään. Se on peili pääministerin asemalle ja persoonallisuudelle", Jaakonsaari toteaa.
Hän muistuttaa, että ihmiset näyttävät arvostavan sekä Vanhasen että Halosen tyyliä.
"Kansa rakastaa presidenttiä ja presidentinvaaleja, joten valtaoikeuksiin puuttuminen ei ole mikään helppo homma. Kahden välisissä keskusteluissa lähes kaikki asiantuntijat ja poliitikot ovat sitä mieltä, että presidentin valtaoikeuksia pitäisi harkita uudelleen."
Jaakonsaari ei spekuloi
Halosen YK-uralla
Jaakonsaari vaikuttaa närkästyneeltä kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) virittämästä julkisesta spekuloinnista, että Halonen voisi olla vahva ehdokas äskettäin eronpyyntönsä esittäneen YK:n pakolaiskomissaarin Ruud Lubbersin seuraajaksi.
"Se viestisi, että Halonen ei ole kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta", Jaakonsaari korostaa. Hän luottaa, että Halosesta tulee kahden kauden presidentti.