Suomi on lunastanut EU:ssa itselleen niin sanotun kahden lautasen politiikan, pääministeri Matti Vanhanen sanoo. Tästä huolimatta hän kannattaa sitä, että edustaminen huippukokouksessa pohditaan Suomen perustuslain arvioinnin yhteydessä.
"Kun Eurooppa-neuvostosta tulee nykyistä instituutiomaisempi, silloin pitää käydä läpi se, pitääkö olla vielä selvemmin määritelty, kuka siinä instituutiossa Suomen ääntä käyttää. Meillä on käytäntö muodostunut sellaiseksi, että se on pääministeri. Meillä ei ole pakottavaa tarvetta tehdä säädösmuutoksia."
Vanhanen ei allekirjoita europarlamentaarikko Aleksander Stubbin (kok.) johtopäätöstä, että presidentillä ei ole mitään asiaa EU:n huippukokouksiin unionin uuden reformisopimuksen tultua voimaan.
"Uusi sopimus ei pakota meitä mihinkään muutoksiin. Stubbin pitäisi tietää, että pääministeri edustaa jo nyt Suomea. Meillä on oikeus kahteen edustajaan. Minun silmissäni se (presidentin läsnäolo) on ollut voimavara."
Vanhanen vakuuttaa, että Suomen EU-puheenjohtajakaudella presidentin ja pääministerin roolien jaossa ei ollut ongelmia.
"EU-puheenjohtajuus osoitti, että Eurooppa-politiikka on selkeästi pääministerin vetämää. Se on myös selvää, että kun Suomeen tulee ulkomaisia valtionpäämiehiä, Suomen valtionpäämiehellä on jokin rooli niissä tilanteissa."
Pääministeri muistuttaa, miten herkkiä perustuslakikysymykset ovat.
"Me teemme nopealla aikavälillä asiantuntija-arvion perustuslaista, ja sen jälkeen siirrymme parlamentaariseen prosessiin. Yritämme tehdä puolueettoman analyysin, joka on parlamentaarisen prosessin käytettävissä", hän vakuuttaa.
Vanhasen mukaan parlamentaarisessa prosessissa ryhdytään määrittelemään painopisteitä. "Tässä selvitystyössä ei tehdä tällaisia painotuksia. Painotukset saattavat johtaa perustuslain muuttamiseen. Ne pitää tehdä kaikkien puolueiden yhteistyöllä", Vanhanen linjaa.
Vanhaselle on täysin uusi tieto, että SDP:ssä on pohdittu pääministerin sijaisen aseman vahvistamista ulkopolitiikassa.
"Ulkopolitiikan johtamisjärjestelmää on arvioitu siitä näkökulmasta, että onko johtaminen järjestetty ongelmatilanteissa yksiselitteisen selkeästi. Jos siihen tuodaan uusia toimijoita, parantaisiko se tilannetta?" Vanhanen kysyy.
Vanhanen ei innostu presidentin toimikauden lyhentämisestä. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) on väläyttänyt viiden vuoden toimikautta.
"Historiallinen peruste presidentin roolille ulkopolitiikan johdossa on pitkäjänteisyys. Presidentin toimikaudet menevät eduskuntavaalein ylitse. Se tuo pitkäjänteisyyttä. Tälle periaatteelle pitäisi olla looginen. Se puoltaisi jatkosakin kuutta vuotta", Vanhanen pohdiskelee.