Haitin pääkaupungin Port-Au-Princen joutuminen täydellisen sekasorron valtaan pakotti presidentti Jean-Bertrand Aristiden lopulta eroamaan ja lähtemään maanpakoon sunnuntaina. Ensimmäiset amerikkalaiset sotilaat astuivat Haitiin jo samana päivänä YK:n päätettyä lähettää saarelle rauhanturvaajia. Heitä pyysi maan väliaikainen presidentti, korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boniface Alexandre. USA:n ohella ainakin Ranska, Kanada ja Brasilia aikovat osallistua operaatioon.
YK:n nopea väliintulo oli mitä tärkeintä, sillä kapinalliset ilmoittivat varsin pian sen jälkeen luopuvansa taistelusta. He vakuuttivat halunneensa vain Aristiden eroa.
Siviilien summittainen surmaaminen kertoi kuitenkin joukkioiden kehnosta kurista. Entuudestaan maailman köyhimpiin kuuluva maa olisi ilman Aristiden eroa ja ulkopuolisten väliintuloa joutunut yhä pahemmin väkivaltaisuuksien kouriin. YK ansaitsee tällä kertaa kiitokset rivakasta toiminnasta.
Arviot vallan turmelevasta vaikutuksesta saivat Aristidessa elävän todisteen. Köyhiä puolustavista ja demokratiaa vaativista pelottomista saarnoistaan 1980-luvulla tunnetuksi tullut katolinen pappi joutui useiden diktaattori Jean-Claude Duvalierin järjestämien murhayritysten kohteeksi. Aristidesta tuli presidentti maan ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa 1990. Ensimmäinen kausi jäi kuitenkin lyhyeksi vallankaappauksen takia. Uuden demokratisoitumisen jälkeen maahan palannut Aristide vaikutti vahvasti taustalla.
Toinen valtaannousu vaaleissa 2002oli paljon ensimmäistä kunniattomampi. Kansainväliset tarkkailijat olivat perin tyytymättömiä vaaleihin, joissa Aristiden ilmoitettiin saaneen 92 prosenttia äänistä. Hän voi syyttää itseään siitä, että joutui kapinan kohteeksi ja maanpakoon Afrikkaan.