Presidentin ja valtioneuvoston suhteita rasittaa poikkeuksellinen valtakiista. Se kulminoituu valmiuslain uudistuksessa, mutta taustalla on kyse presidentin vallan määrästä.
Kiistan ydin on siinä, onko hallitus oikeutettu karsimaan presidentin valtaoikeuksia ja vielä tavallisen lain nojalla vai ei. Hallitus ja presidentti ovat asiassa eri linjoilla. Jos eduskuntaan tuotu uusi valmiuslakiesitys hyväksytään, siinä määriteltyjen toimivaltuuksien käytöstä poikkeuksellisessa kriisitilanteessa päätettäisiin hallituksen, eikä tasavallan presidentin asetuksella.
Presidentti on sanellut valtioneuvoston pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä lakiesityksestä, mikä sekin on harvinaista. Tarja Halonen moittii suorasukaisesti hallituksen esitystä huonosta harkinnasta ja ajoituksesta. Hän ei halua, että valmiuslakia koskeva päätöksentekovalta otetaan presidentiltä pois.
Presidentti muistuttaa olevansa puolustusvoimien ylipäällikkö, joka päättää sodasta ja rauhasta, eduskunnan suostumuksella. Valmiuslain mukaisilla poikkeusoloilla on presidentin mukaan lähes aina vahva ulkopoliittinen ulottuvuus. Halonen korostaa myös, että ulkopolitiikkaa johtavat presidentti ja valtioneuvosto yhteistoiminnassa. Halonen pitää vaarana sitä, että esitys kaventaa presidentin toimivaltaa ulkopolitiikan johtajana ja ylipäällikkönä vaikeimpina aikoina.
Presidentinvastustuksesta huolimatta asia etenee jo vauhdilla eduskunnassa. Esitys lähti viime torstaina värikkään keskustelun jälkeen puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon. Johtavat oikeusoppineet ja asiantuntijat joutuvat määrittelemään ja kansanedustajat päättämään poliittisesti herkästä vallanjaosta presidentin ja hallituksen välillä. Käytännössä eduskuntaan on jo syntynyt rintamalinja puolesta ja vastaan.
Hallituksen ajaman uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki perustuslain vaatimuksia vastaavaksi ja myös ajanmukaistaa viranomaisten toimivaltuuksia poikkeusoloissa.
Valmiuslakiesitys määrittää poikkeusoloksi tilanteen, jossa Suomeen kohdistuu aseellinen tai vakavuudeltaan siihen rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila. Valmiuslain määrittelemä poikkeustilanne on myös, jos Suomeen kohdistuu huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, joka vaatii valmiuslain toimintavaltuuksia.
Poikkeusoloiksi määritellään myös toimeentuloa tai talouselämää uhkaava tilanne tai erityisen vakava suuronnettomuus tai vaarallinen tartuntatauti.
Kun presidentti on tehnyt asiasta ison numeron, poliittisesti arka asia on syytä selvittää rauhallisesti ja perusteellisesti. Perustuslakivaliokunnassa kuultavat asiantuntijat ovat nyt avainasemassa määritellessään, onko valmiuslakiesitys normaalin lainsäätämismenettelyn piiriin kuuluva uudistus vai puuttuuko se perustuslaissa määriteltyihin presidentin valtaoikeuksiin.
Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että kyse on laista, joka voidaan säätää yksinkertaisella enemmistöllä, hallituksen kuuluu saada tahtonsa läpi. Jos taas kyse on perustuslakiasiasta, valmiuslain käsittely olisi luontevaa siirtää syksyllä työnsä aloittavan perustuslain toimivuutta pohtivan työryhmän asialistalle. Porvarihallitus aikoo kaventaa presidentin valtaoikeuksia laajemminkin Halosen kauden jälkeen, ja nämä jännitteet heijastuvat jo valmiuslain käsittelyssä.
Nykyistä valmiuslakia ei ole tarvinnut soveltaa kertaakaan. Uuden lain on määrä tulla voimaan vuoden 2009 alussa.