Kansalaisten selvä enemmistö toivoo, että riippumatta presidentin valtaoikeuksista hän pyrkisi arvovallallaan ohjaamaan ja vaikuttamaan myös sisäpoliittiseen päätöksentekoon.
Tämä ilmenee Kalevan, STT:n ja neljän muun sanomalehden TNS-Gallupilla teettämästä mielipidetutkimuksesta.
Vastaajista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että presidentiltä toivotaan melko vahvaa puuttumista sisäpolitiikkaan. Erittäin voimakasta otetta kannatti yhdeksän prosenttia vastaajista.
Naiset sisäpolitiikan kannalla
Vajaan viidenneksen mielestä parasta olisi, ettei presidentti juurikaan vetäisi sisäpoliittista linjaa. Vain kaksi prosenttia oli sitä mieltä, ettei presidentillä kannattaisi olla lainkaan moisia pyrkimyksiä.
Naiset olivat hieman miehiä enemmän sisäpoliittisen puuttumisen kannalla, 25-34-vuotiaista neljä viidestä on tätä mieltä, yli 50-vuotiaista ja sitä vanhemmista reilut 70 prosenttia.
Vastaavasti presidentin sisäpoliittisen vaikuttamisen kannatus oli suurinta työntekijöiden ammattiryhmässä, kun eläkeläiset muodostivat toisen ääripään.
Ulkopolitiikkaan
myös lisävaltaa
Tutkimus selvitti myös presidentin ja pääministerin vaikutusvaltaa ulkopoliittisessa päätöksenteossa. Tulos meni jokseenkin tasan. Presidentin kannalla oli 44 ja pääministerin 45 prosenttia vastaajista. Neljä prosenttia vastasi spontaanisti, että puntit ovat tässä mielessä tasavahvat.
Presidentin kannalla jokseenkin tasaisessa tuloksessa olivat keskimääräistä enemmän vihreitä ja sosiaalidemokraatteja äänestävät. Vieläkin selkeämmin luvuin pääministeriä pitivät vahvimpana vasemmistoliittoa, kokoomusta sekä keskustaa kannattavat.
Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että ulkopolitiikan ohjaksien kuuluisi olla presidentillä. Tämä linja näkyi tutkimuksessa kaikissa väestöryhmissä. Keskimääräistä enemmän presidentin taakse asettui 15-24-vuotiaat (69 prosenttia) sekä työväestöön kuuluvat (70 prosenttia).
Pääministerin kannalle asettui vajaa kolmannes. Kuusi prosenttia oli spontaanisti sitä mieltä, että valta kuuluu molemmille. Pääministerin valtaa kasvattaisivat mieluimmin monet yli 50-vuotiaat, pääkaupunkiseudulla asuvat, ylemmät toimihenkilöt sekä korkeakoulututkinnon suorittaneet.
Halonen peittosi Koiviston
Sotien jälkeisen ajan parhaimmaksi presidentiksi osoittautui Urho Kekkonen, joka ulkopolitiikan johtamisen ohella puuttui tarvittaessa hyvinkin vahvasti valtakunnan sisäpolitiikkaan. Vastaajista Kekkosta kannatti 43 prosenttia.
Tarja Halonen sai 23 prosenttia, Mauno Koivisto 12 prosenttia ja J.K. Paasikivi sekä Martti Ahtisaari molemmat 8 prosenttia vastaajien äänistä. Kuusi prosenttia ei osannut ilmaista kantaansa.
Keskustaa kannattavista vastaajista 71 prosenttia asetti Kekkosen ykköseksi. Sosiaalidemokraateilta Kekkonen sai 35 prosentin kannatuksen, kun Tarja Halosen osuus oli 32 prosenttia. Myös kokoomuksen ja vasemmistoliiton äänestäjien joukossa Kekkonen oli ykkönen.
Vihreiden kannattajista sen sijaan puolet asetti Halosen ykkössijalla ja vain vajaa viidennes antoi äänensä Kekkoselle.
Tutkimuksen toteutti TNS-Gallup STT:n ja viiden sanomalehden (Kaleva, Kainuun Sanomat, Pohjalainen, Savon Sanomat ja Suomenmaa) toimeksiannosta. Haastattelut tehtiin 12.-17. joulukuuta puhelimitse. Haastateltavina oli 1 000 yli 15-vuotiasta mannersuomalaista. Tulosten virhemarginaali suurimmillaan on kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.