Pentagon tiesi jo ennen vaaleja, että sen seuraavan budjetin rakentaminen tulee olemaan vaikeaa, tulipa presidentiksi Barack Obama tai John McCain. Pentagonin vaatimuksena on määrärahojen reaalitason säilyttäminen nykyisellään. Mutta vaikka se saisikin tahtonsa tässä suhteessa läpi, se joutuisi luopumaan joistakin suunnitelmistaan, kuten uudesta puolustuksellisesta ohjusjärjestelmästä tai uudesta taisteluhävittäjästä.
Kriisin myötä on entistä todennäköisempää, että tätä budjettia leikataan. Edustajainhuoneen rahoitusvaliokunnan demokraattipuheenjohtaja Barney Frank on puhunut jopa 25 prosentin suuruisista leikkauksista.
Obama joutuu ottamaan kantaa tähän kysymykseen hyvin pian.
Barack Obama aikoo kotiuttaa pääosan amerikkalaisjoukoista 16 kuukauden kuluessa eli heinäkuun 2010 loppuun mennessä. Tällöin Irakiin jäisi vain terrorismin vastaiseen taisteluun keskittyviä joukkoja.
Tämä tavoite on Obamalle tärkeä.
Irakista vetäytymistä edeltäisivät "laajat" neuvottelut, joissa olisivat mukana myös sen naapurimaat, mukaan luettuna Iran riippuen siitä, missä vaiheessa tämän kanssa käytävät neuvottelut silloin ovat.
Barack Obama uskoo vakaasti, että Teheran saadaan luopumaan ydinaseen tavoittelusta vain riittävällä poliittisella tarjouksella. Hän aikoo ryhtyä tässä asiassa "aktiivisiin diplomaattisiin toimiin".
Mikä tämä "tarjous" voisi olla?
Iranin hallinnon tunnustaminen ja sen integroiminen kansainväliseen yhteisöön sekä luopuminen kaikista pyrkimyksistä sen kaatamiseen. Iranilaisosapuoli puolestaan luopuisi ehdottomasti ja todennettavissa olevalla tavalla pyrkimyksistä hankkia itselleen ydinase.
Vastavalitulle presidentille osoittamassaan kirjeessä (Newsweek 3. marraskuuta) riippumattoman amerikkalaisen Council on Foreign Policy -yhdistyksen puheenjohtaja Richard Haass kirjoittaa:
"Mikäli Iran jatkaa ponnistuksiaan uraanin rikastamiseksi, joudutte jo virkakautenne alussa valitsemaan joko hyökkäyksen sitä vastaan (tai valtuuksien antamisen Israelille sen tekemiseen) tai elämisen ydinasevaltio Iranin kanssa."
"Vähemmällä rahalla ei pysty tekemään kaikkea", totesi eräs Pentagonin korkea virkamies New York Timesille 3. marraskuuta.
Obaman mielestä afganistanilais-pakistanilainen akseli on kaikkien riskien ydintekijä. Hän arvioi, että vetämällä joukot pois Irakista säästyisi kymmenen miljardia dollaria kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan tapahtuisi välittömästi, ja lisäksi "sotilaan pitäminen toimintakykyisenä maksaa Afganistanin maaperällä puolitoista kertaa enemmän kuin Irakissa".
Yksi asia on kuitenkin varma: Obaman tavoitteena on, että eurooppalaiset sitoutuvat nykyistä tiiviimmin Afganistaniin sotilaallisesti, jos hän itse puolestaan lisää amerikkalaisjoukkojen määrää siellä.
Kun jemeniläinen Ali Hamza Ahmad 3. marraskuuta tuomittiin sotilaallisessa erityistuomioistuimessa elinkautiseen kuritushuonevankeuteen Al-Qaidaa tukevan propagandan levittämisestä (häntä ei syytetty mistään henkirikoksesta), yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö "Kansalaisvapauksien puolustusliitto" luonnehti tuomiota "laittomaksi". Se moitti järjestelmää "perustaltaan puutteelliseksi" ja totesi sen pyrkivän "oikeuden toteuttamisen sijasta pelkkien tuomioiden tuottamiseen".
Obama on kampanjansa aikana sanonut sulkevansa Guantanamon. CIA:n mukaan 75 siellä vielä olevista 255 vangista on tuomittavissa. Noin 60 muuta voitaisiin vapauttaa, jos heille löytyisi vastaanottajamaa.
Guantanamon vankilan sulkeminen aiheuttaa ennennäkemättömän laajan logistisen ongelman.
Kenet vapautetaan ja kenet jätetään lukkojen taakse? Syyttäjäpuolen tutkimusmateriaali, joka on leimattu salaiseksi, sisältää kaikkien kohdalla kymmeniä tuhansia sivuja, mutta epäillään, että osa tunnustuksista on saatu kiduttamalla.
Mihin nämä vangit sijoitetaan ja millä oikeudellisilla perusteilla heille voidaan jakaa oikeudenmukaiset tuomiot?