Jos se kuuluisa v-käyrä olisi ihan oikeasti olemassa, Tanja Poutiaisen lauantai-iltapäivän tunnelmat olisivat tuolla käyrällä aika korkealla.
"Vaan ei taida tähän tautiin taulukkoja löytyä", Poutiainen sanoo ja hakee katseellaan monojensa kärkiä.
Poutiainen starttasi kisaan mitali mielessään. Tuloslistalla rovaniemeläisen nimi koreilee kymmenennellä rivillä, ja maailmanmestari Kroatian Janica Kostelic oli yli kaksi sekuntia suomalaista nopeampi.
"On tämä melkoinen pettymys. Kymmenes sija ei herätä kovin kukkaisia ajatuksia", Poutiainen sanoo.
Kymmenes sija on Poutiaisen paras arvokisasijoitus, mutta se ei eilen mieltä lämmittänyt.
"Tämä ei todellakaan ollut sitä, mitä odotin ja mihin uskoin", hän toteaa.
"Arvokisasijoitus näyttää paranevan hitaasti, mutta varmasti. Se nyt on ainoa pieni positiivinen asia", viime talven olympialaisten suurpujottelussa 11:nneksi sijoittunut Poutiainen sanoo.
Mitalin tavoittelu oli täyttä realismia, sillä Poutiainen on tänä talvena ollut hyvin mukana kärjen kyydissä. Rovaniemeläinen on pujottelun maailmancupissa neljäntenä ja hänellä on kaksi sijoitusta palkintopallilla.
Liikaa yrittämistä
Poutiaisen tunnelmat olivat vielä ensimmäisen laskun jälkeen kutkuttavan odottavat. Hän oli ensimmäisen kierroksen seitsemäs, ja mitali killui 0,73 sekunnin päässä. Toisen laskun puolivälissä sattunut virhe ja paha horjahdus romuttivat lopullisesti mitalihaaveet.
"Toinen lasku lähti alusta asti nihkeästi liikkeelle. En saanut rytmistä kiinni sitten millään, eikä lasku tuntunut missään vaiheessa omalta", Poutiainen ruotii.
Alpinisti ei suoralta kädeltä osannut sanoa, mikä meni vikaan, miksi tuntuma laskuun oli hukassa.
"En tiedä, ehkä lähdin yrittämään liikaa. Yritin enemmän kuin osaan. Olisi pitänyt tehdä vain se normaali rento lasku. Se olisi riittänyt."
Poutiaisen mukaan yliyrittäminen näkyy ja tuntuu pienissä, mutta ratkaisevissa asioissa: koko lihaksisto yrittää tehdä töitä, ja rentous on sen siliän tien kadoksissa. Vartalo lähtee väärille urille ja sukset seuraavat perässä.
Akkuja lataamaan
Rovaniemeläinen myöntää, että liika yrittäminen saattoi johtua paineista - ei ulkoisista, vaan niistä, joita hän oli itse kasannut harteilleen.
"En mie ota ulkopuolelta paineita. Itse asetin itselleni kovat tavoitteet, itse tiesin, mihin pystyn", Poutiainen sanoo.
Poutiaisen alppisukset saavat olla vähän aikaa rauhassa. Naisten maailmancupissa seuraavat pujottelu- ja suurpujottelukisat ovat vasta maaliskuun puolella. Jäljellä on neljä kisaa.
"Sunnuntaina lennän kotiin ja olen siellä ainakin viikon. Teen vähän fysiikkatreeniä ja lataan akkuja. Joskus viikon päästä voisi laittaa taas sukset jalkaan."
Poutiainen aikoo olla täydellä höyryllä mukana cupin loppukahinoissa. Asetelmat varsinkin pujottelussa ovat sen verran herkulliset, että talven lumilla on vielä tavoiteltavaa.
"Nämä kisat ovat nyt jo historiaa. Pitää katsoa eteenpäin."
Myös Suomen toinen pujottelija Henna Raita oli lauantaina apealla tuulella. 22. sija ei hirveästi antanut aihetta pipon heittelyyn.
"Kisa meni sitä samaa sarjaa kuin koko kausi."
Raita hävisi voittaja Kostelicille 3,16 sekuntia.
"Pitäisi varmaan vaihtaa perspektiiviä ja katsoa mikä maksaa. Jos joku vaikka keksisi, että minulla on päässä vikaa, niin asialle voisi tehdä jotakin", Henna Raita suomi itseään.