Jokainen taitaa tietää, miten ketsuppipulloilla on tapana toimia: Ensin ei tule mitään, mutta kun tavaraa alkaa tulla, sitä tuleekin sitten niin reippaasti, että paita menee pyykkiin.
Ketsuppipulloilmiö on tuttu juttu myös urheilussa. Vaikka urheilijalla on eväät ykköspallille, voitot antavat odottaa itseään - välillä jopa tuskastuttavan kauan. Ensimmäinen voitto on askel yli henkisen kynnyksen: voittajan on helpompi voittaa uudestaan.
Tanja Poutiainen on ollut valmis ykköspallille viimeiset kaksi talvea. Hän on tykittänyt tasaisen varmasti maailmancupissa kymmenen parhaan joukkoon ja kiivennyt neljä kertaa kakkos- ja kolmospalleille. Niukimmillaan voitto on jäänyt ilkkumaan 0,01 sekunnin päähän.
Lauantaina Poutiainen sai vihdoin oman ketsuppipullonsa auki. Hän voitti Levillä naisten pujottelun maailmancupin kisan. Voitto tuli hänen 88. cupin startissaan.
"Voittajaksi kypsyminen vie toisilta enemmän aikaa kuin toisilta. Minulla se kesti tämän verran, mutta kannatti odottaa. Tuntuu aivan uskomattomalta", Poutiainen hymyili.
Sunnuntaina Poutiaisella on mahdollisuus valuttaa lisää ketsuppia rinnuksilleen, kun Levillä lasketaan toinen pujottelukisa.
"Olo on varma ja rento, ylimääräiset paineet ovat pois. On selvää, että jatkossa voittaminen on paljon helpompaa", Poutiainen sanoo.
Ounasvaaran Hiihtoseuran alpinistilla on esimerkkinä oma seurakaverinsa Kalle Palander, joka voitti viime kaudella neljä cupin kisaa peräjälkeen, kun vihdoin ja viimein pääsi ykköspallille.
"Eihän Kallea meinannut saada ykköspallilta pois sitten millään", Poutiainen naurahti.
Täydellinen
napakymppi
Poutiaisen uran ensimmäinen cupvoitto ei olisi voinut osua yhtään parempaan paikkaan. Ajoitus oli täydellinen napakymppi.
"Kisat eka kertaa Suomessa ja vielä Levillä... Ihan huippujuttu", voittaja makusteli.
"Olen odottanut ja odottanut näitä kisoja. Kisoista on puhuttu niin paljon ja näistä on kysytty joka välissä. Välillä tuntui, ettei kisaviikonloppu tule koskaan."
Viimeiset päivät ovat tuntuneet Poutiaisesta tavallista pidemmiltä, ja olo on ollut normaalia kihelmöivämpi. Olo ylhäällä starttikopissa oli kuitenkin rauhallinen.
"Jännitys häipyi, kun perjantai-illan arvonnassa näin kaikki ihmiset ja aistin sen hyvän tunnelman. Hoksasin, että täällä minä juuri haluan olla - nyt pelataan tämä peli loppuun asti. Päätin ottaa rennosti, nauttia fiiliksestä ja pitää hauskaa."
Poutiaisen voittoa oli Levillä todistamassa arviolta noin kymmenen tuhatta ihmistä. Maailmaa kiertäneelle alpinistille kotiradalla lähes hurmioituneen yleisön silmien edessä laskeminen oli uusi ja miellyttävä kokemus. Varsinkin toisen laskun aikana tunnelma kisarinteessä hipoi huippua.
"Lähdössä ja alun tasaisella kuulin yleisön mylvinnän. Lopussa vauhtia oli sen verran enemmän, ettei siinä enää kuullut yhtään mitään. Vaikka yleisöä ei näe eikä kuule, sen voi aistia", Poutiainen sanoo.
Poutiaista voi huoleti tituleerata Levin kisarinteen kuningattareksi. Hän on laskenut Levi Black -rinteessä kolme kisaa ja voittanut ne kaikki. Kaksi vuotta sitten hän voitti molemmat Eurooppa cupin pujottelut.
"Rinnettä ei kuitenkaan tarvitse ristiä uudelleen", hän hörähti.
Maalissa
löi tyhjää
Jo ennen kisaa Poutiainen varoitteli rinteen yllätyksellisyydestä. Nopea vaihdos loivalta jyrkälle oli lauantaina liikaa monelle laskijalle. Levi Black kampitti jopa muutaman suosikin. Muiden muassa pujottelucupin voiton jo varmistanut Ruotsin Anja Pärson oli radan kanssa ihmeissään. Pärson laski Levillä kauden huonoimman kisansa ja oli neljäs 0,38 sekuntia voittajaa hitaampana..
Poutiaisen ja Pärsonin väliin mahtuivat kakkoseksi pujotellut Itävallan Elisabeth Görgel ja kolmanneksi sompaillut nuorten tämän vuoden maailmanmestari Saksan Maria Reich. Görgel hävisi Poutiaiselle 0,18 ja Reich 0,33 sekuntia.
"Aika moni näytti kunnioittavan radan jyrkkää loppua aivan liikaa", Poutiainen sanoi ja ihmetteli erityisesti Pärsonin kohtaloa.
"Anjalla on voimaa, ja rinteen pitäisi sopia juuri voimalaskijalle. No, Anja vankisti joka tapauksessa asemiaan kokonaiscupissa."
Poutiainen oli kärjessä jo ensimmäisen laskun jälkeen. Eroa kakkoseen oli tasan puoli sekuntia. Toisella kierroksella oli kolme Poutiaista nopeampaa naista. Varmistelusta ei kuitenkaan ollut kysymys.
"Ei ollut varaa varmistella, eikä siihen ollut mitään syytäkään. Laskin mieluummin voitosta kuin petailin pujottelucupista jotakin tiettyä sijoitusta. Oli sellainen tulos tai ulos -asenne", Poutiainen kertoi.
Tiukka asenne näkyi porttien ahnaana menona välissä, ja palkinto odotti alhaalla. Maaliviivan jälkeen Poutiainen vilkaisi tulostaululle ja repesi riehakaaseen tuuletukseen.
"Ei tarvinnut kenenkään komentaa tuulettamaan. Yleisö teki voitosta vielä näin paljon hienomman", Poutiainen levittää kätensä ja miettii tovin ensimmäisiä ajatuksiaan maaliviivan jälkeen.
"No tuota... niin... taisi lyödä aika tyhjää."