Kiinalaiset ravintolat ovat vallanneet Suomea jo kirkonkyliä myöten, mutta vastaiskun aika on koittamassa. Kiinalaisia viljelijöitä patistetaan nyt kasvattamaan pelloillaan jotain heille outoa mutta Suomessa perin tuttua. Perunaa.
Samaa kasvia havitellaan muuallakin Aasiassa. Suljetusta ja nälänhätää kärsivästä Pohjois-Koreasta pääsi kuluneella viikolla vieraita tutustumaan tyrnäväläisiin perunapeltoihin, helluntaiseurakunnan lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestön Fidan kutsumana.
Kiinalaisten ja pohjoiskorealaisten kiinnostuksen syy on sama. Ikiaikainen perusravinto riisi tarvitsee rinnalleen jotain muuta.
Riisin kasvattaminen vaatii paljon vettä, ja siitä on Kiinassa yhä pahempi pula. Kiinaa, etenkin sen pohjois- ja keskiosia koettelee kuivuus, ja viljelymaa on muutenkin kortilla.
Kiinan viljelyalasta 60 prosenttia kärsii kuivuudesta, ja vaikeuksia lisää eroosio ja saastuminen. Väestönkasvun, rajun teollistumisen ja ilmastonmuutoksen yhdistelmä on työläs hallita. Noissa oloissa peruna on usein riisiä satoisampi ja varmempi ravinnon lähde.
Peruna on tunnettu ennenkin Kiinassa, mutta viranomaiset pohtivat nyt keinoja kannustaa sen käytön lisäämiseen. Jos aikomus muuttuu todeksi, perunanviljelyn tietotaidon tarve on valtava.
Pohjois-Koreassa taas tarvitaan kipeästi mitä tahansa, mikä parantaisi ruokatilannetta. Äskeisten tuhotulvien kaltaisissa oloissa perunastakaan ei ole mitään apua, mutta normaalisti siellä voidaan saada kaksikin satoa vuodessa. Suomalaisten kanssa yhteistyötä on ollut jo 2000-luvun alusta, ja opettelua riittää siemenperunan oikeasta varastoinnista alkaen.
Pohjois-Pohjanmaalla perunoita koskeva tietotaito on kovaa luokkaa. Suomalaisen Aasia-yhteistyön ei tarvitse olla pelkkää teknologiaa, vaan kumppanuuksia voi löytyä myös kirjaimellisesti maanläheisissä asioissa.
Jos Kiinassa viljelijöitä alkaa hallituksen tukiaisten toivossa siirtyä perunan kasvatukseen kunnolla tietämättä, mitä tehdä, saadaan helposti uuden ravintovaihtoehdon sijasta käsiin vain vaikeuksia. Aikoinaan Neuvostoliitossa Moskovan mahtikäskyllä vaihdettiin peltoja maissille, mutta siitä ei tullut mitään: maissi ei totellutkaan viisivuotissuunnitelman tavoitteita eikä kasvanut missä vain.
Kiinan kuivilla alueilla perunalle on todellisia mahdollisuuksia, ja siinä voi suomalainenkin siemenperunaosaaminen olla avuksi.
paakirjoitus@kaleva.fi