Viikonlopulle on luvattu kymmenen astetta lämmintä, joten oululainen Ensio Saarela ottaa kickbikensä mitä todennäköisimmin pian varastosta käyttöön. Kun lumi sulaa pyöräteiltä kunnolla, pääsee Saarela taas treenaamaan.
Kirkkaanpunainen kickbike on ollut hänellä jo vuosia.
"1990-luvulla sattui rullaluistellessa haaveri, jossa takareiteni meni katki. En päässyt juoksemaan tai kävelemään ja huomasin, että kickbike voisi olla hyvä kuntouttaja", Saarela sanoo. Arvio osoittautui oikeaksi.
Kickbikella ajaessa toinen jalka potkii vauhtia ja toinen on pyörän rungon päällä paikallaan. Potkujalkaa vaihdetaan välillä 5-10 potkun jälkeen.
"Äärettömän yksinkertaista eikä ollenkaan vaikeaa. Ajoasento löytyy, kun vain pyörän kanssa alkaa touhuta", sanoo Saarela. Potkujalan vaihtamisen vauhdissa hyppäämällä oppii äkkiä.
Takareiden ja pakaran lihakset vahvistuvat, ja alaselkäkin saa liikettä.
"Ensimmäisenä potkiminen alkaa tuntua lepäävän jalan etureidessä", Saarela sanoo. Hänen mielestään peruskestävyysharjoitteluun kickbike on hyvä, jos paikat eivät kestä juoksemista.
Saarela hiihtää jonkun verran kilpaa. Hän huomasi, että kickbikessa potku on juuri samanlainen kuin perinteisen tyylin hiihdossa. Hiihtäjälle vekotin onkin hänen mielestään aivan verraton.
Kickbike on Saarelalle nimenomaan treenausväline. Kauppareissulle hän lähtee polkupyörällä.
"Asioille mennessä kickbike pitäisi laittaa lukkoon, enkä ole vielä keksinyt millaisen lukon siihen voisi laittaa. Selässä pitäisi melkein olla reppu, koska ohjaustangossa kauppakassi olisi hankala."
Sen kummempia lisävarusteita ei kickbikella ajamiseen tarvita.
"Lenkkarit jalkaan. Pyöräilykypärää laki ei vaadi, mutta se olisi hyvä olla päässä."
Suuri etupyörä vakauttaa menoa ja pienen takapyörän ansiosta kunnolliselle potkulle on tilaa. Alumiinirunko on kevyt. Vauhtia irtoaa jopa 40 kilometriä tunnissa, jos vain kuskin jaloissa on riittävästi papua. Ja jarrut ovat tehokkaat.
Ketjuja ja vaihteita ei ole. Tärkein huoltotoimenpide onkin renkaiden ilmanpaineesta huolehtiminen. Joskus on hyvä huollattaa navat pyöräliikkeessä.
Huomiota erikoinen menopeli on ehtinyt herättää.
"Varsinkin alkuvuosina jokaisesta autosta kyllä päät kääntyivät. Väri kerää huomiota, ja on tämä varmasti iloisen oloista hommaa", sanoo Saarela.
Vastaantulijat ovat pysäyttäneet, kyselleet ja halunneet kokeilla itsekin. Ihmettelyhetkiä seuranneista mahdollisista kickbikekärpäsen puremista ei tosin Saarelalla ole tietoa.
Kovinkaan monta kickbikea ei ole Oulussa Saarelaa vastaan tullut.
"Pyörän korvikkeena niitä liikkuu, mutta muita treenaajia ei näy. Eikö vain ole sattunut kohdalle", hän pohtii. Kilpailumielessä potkuttelijoiden Saarela arvelee asuvan Etelä-Suomessa.
Saarela tekee kickbikellaan keskimäärin tunnin mittaisia lenkkejä. Pidemmät lenkit hän juoksee tai soutaa.
Hissukseen potkimalla voi harjoittaa peruskestävyyttä ja lyhyillä ja muutaman kymmenen potkun spurteilla nopeutta. Ylämäki - jos sellainen Oulusta jostain löytyy - on oiva paikka voimaharjoitteluun. Vauhtikestävyyttä voi harjoitella potkuttelemalla kymmenkunta minuuttia kovaa ja viisi hitaammin.
"Ja miksei kauniina kesäpäivänä voi olla liikkeellä muuten vaan. Shortsit jalkaan ja kiertämään Oulua", sanoo Saarela.
Alamäessä seistään pyörän päällä molemmilla jaloilla ja otetaan varalta jarruista kiinni. Vauhti kyllä kiihtyy varmasti, jos vain mäki on riittävän suuri. "Oulussa ei ole sitä vaaraa, mutta mieluusti saisi olla", Saarela sanoo.