Sähköinen viestintä etenee huimaa vauhtia. Jo aikaisemmin on pelkällä tekstiviestillä pystytty muun muassa koulukiusaamaan, iskemään naisia, hoitamaan lapsia ja eroamaan morsiamesta, mutta nyt kerrotaan uutisissa, että myös työntekijöitä irtisanotaan tekstiviesteillä tai sähköposteilla.
Asian tekee erityisen mielenkiintoiseksi tekeillä oleva Lex Nokia, jolla on tarkoitus antaa työnantajille oikeus tarkistaa työntekijän sähköpostiviestien tunnistetietoja, eli sitä, mistä sähköposteja on tullut tai mihin niitä on mennyt.
Jos syystä tai toisesta laki ei menisikään läpi, joudutaan omituiseen tilanteeseen, kun työnantaja yrittää sähköpostitse antaa potkut firman parhaalle moniosaavalle voimavaralle yhteisestä suuresta perheestä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Millä työantaja tämän halunsa todistaa?
Työntekijän ei tarvitse kertoa kenellekään, onko hän saanut työnantajaltaan irtisanomisilmoituksen tai ylipäänsä mitään sähköpostia, tekstiviesteistä puhumattakaan. Niinpä hän voi tulla edelleen töihin entiseen tapaan, paljastamatta kenellekään potkujaan, eikä työnantaja pysty mitenkään osoittamaan, että potkut on annettu. Hän ehkä voi näyttää, että ilmoitus on häneltä lähtenyt, mutta työntekijällä ei ole mitään velvollisuutta näyttää, onko se tullut perille. Suunnaton määrä viestejä häviää kyberavaruuteen, joka on rajaton.
Tässä vaiheessa epäilemättä työnantaja turvautuu epätoivoisiin keinoihin, kuten irtisanomisilmoituksen tyrkyttämiseen kirjallisena tai jopa kasvotusten. Silloin on kuitenkin työntekijän vuoro toimia, kaivaa saamansa sähköposti esille ja näyttää sitä ammattiliittonsa edunvalvojalle.
Tämä puolestaan ilmoittaa työnantajalle, että työntekijä on jo kertaalleen irtisanottu, joten häntä ei voi uudelleen irtisanoa. Siis tämä toinenkin -- paperilla annettu -- irtisanominen on laiton, eikä työnantajalle vieläkään tarvitse näyttää sitä ensimmäistä sähköpostia.
Vaikka Lex Nokia menisi läpikin, asetelma ei kovin paljon muutu, sillä lakihan ei koske viestien sisältöä, vaan ainoastaan tunnistetietoja, joista näkyy minne ja mistä viesti on lähtenyt. Vaikka työnantaja pystyy tunnistetiedoista näyttämään, että työntekijä on vastaanottanut hänen lähettämänsä viestin, hän ei pysty todistamaan, oliko juuri siinä viestissä ilmoitus potkuista.
Työnantajaltahan tulee normaalisti runsaasti viestejä alaisilleen, ja vaikkei tulisikaan, sähköinen sisältö saattaa hyvinkin matkan varrella muuttua esimerkiksi virusten tai muiden pöpöjen takia. Se vara vain täytyy pitää, ettei mene vastaamaan työnantajalle että kiitos, olen vastaanottanut potkuni. Sellainen merkitsee samaa kuin allekirjoitus kirjattua kirjettä vastaanottaessa.
Kaiken kaikkiaan työpaikkansa puolesta pelkäävien ei siis kannata paheksua sitä, ettei työnantaja kehtaa tai ehdi antaa potkuja henkilökohtaisesti vaan sähköisesti, sillä loppujen lopuksi juuri sähköinen viestintä saattaa pelastaa työpaikan, onpa Lex Nokia voimassa tai ei.