Pot­kuis­ta pu­hut­ta­va suoraan

Median mielenkiinnosta päätellen Suomen yt- ja irtisanomissyksy huipentui noin viikko sitten Nightwish-yhtyeen laulajan Tarja Turusen saamiin potkuihin.

Median mielenkiinnosta päätellen Suomen yt- ja irtisanomissyksy huipentui noin viikko sitten Nightwish-yhtyeen laulajan Tarja Turusen saamiin potkuihin. Potkuistaan laulaja sai tietää Nightwishin perustajan ja säveltäjän Tuomas Holopaisen lähettämällä kirjeellä yhtyeen Helsingin-konsertin jälkeen. Lehtitietojen mukaan Holopainen ja Turunen eivät ole olleet puheväleissä vuoteen.

Henkilöstöpalvelualan yrittäjä huokaisee ja aprikoi, millainen tilanne potkujen taustalla on oikeasti ollut. "Kyllä aikuisten ihmisten pitäisi pystyä käymään asiat läpi asioina yhteisen pöydän ympärillä, vaikka se vähän sattuisikin. Nyt kissa tuntuu nostetun pöydälle siten, että median kautta on lähetelty kirjeitä sinne tänne", Eilakaisla Oy:n toimitusjohtaja Tom Kaisla sanoo.

Hyvin johdetuissa organisaatioissa ei harrasteta kirjeenvaihtoa irtisanomistilanteissa, liikkeenjohdon konsultointiyritys Talent Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kasanen lisää.

Siivousvimmaa

Kiteeläisyhtyeen lisäksi myös muiden työyhteisöjen henkilöstöjärjestelyjen näkökulmasta kulunut syksy on ollut "aika mielenkiintoista rallia", Tom Kaisla myöntää. Syksyn mittaan eri toimialojen yritykset ovat kertoneet yhteistoimintamenettelyistään, joiden perusteella on uhattuina Suomessa tuhansia työpaikkoja.

"Osa yt-jutuista tuntuu olleen niin sanottuja siivousliikkeitä eli on pengottu läpi taloja ja katsottu, mitä siellä oikein tehdään", Kaisla arvioi.

"Surullista kyllä, yt-neuvotteluihin päädytään yleensä sellaisissa yrityksissä, joissa voidaan säästää vain henkilöstökuluissa. Tai sitten sellaisissa yrityksissä, joissa johto herää aivan liian myöhään toimialan ja toimintaympäristön radikaaliin muutokseen", Kasanen sanoo. Hänen mukaansa hyvin johdetuissa yrityksissä on varauduttu muutoksiin, joten kriisit eivät tule niihin yllätyksinä.

Kasasen mukaan esimerkiksi teleyhtiö Elisa oli vielä joku vuosi sitten silkka kauhukertomus: yhtiötä luotsattiin aikansa eläneen strategian mukaan, vaikka toimialalla oli nähtävissä selvät muutoksen merkit. Seurauksena oli - yllättävästi - satojen ihmisten irtisanomisia. Piilottelu pahasta

Onko suomalainen "irtisanomiskulttuuri" hyvä vai huono - siihen on asiantuntijoilta vaikea saada yksiselitteistä vastausta. "En halua lähteä halkomaan, kuka on tehnyt oikein ja kuka väärin", Tom Kaisla sanoo.

"Se on niin yrityskohtaista", Kari Kasanen miettii. Häntä itseään arveluttaa yt-menettelylaki. Yt-menettely on toisinaan kuin teatteriesitystä, ja velvoitteineen ja aikatauluineen se saattaa suorastaan estää järkevää toimintaa, Kasanen sanoo.

"Oli talo minkä kokoinen tahansa, niin tiedottamisen suoruus on mielestäni kaiken aa ja oo. Piilottelu ja asioiden venyttäminen siirtää kipua vain tuonnemmaksi ja on omiaan synnyttämään kauhean huhumyllyn", Kaisla arvioi.

Talent Partnersin Kari Kasasen mukaan nimenomaan lähiesimiehen on kyettävä kertomaan alaisilleen ikävistäkin päätöksistä. "Pahinta mitä esimies voi tehdä on delegoida vaikeat asiat henkilöstöpäällikön hoidettavaksi", hän sanoo.

Yrityksen ulkopuolisia henkilöstökonsultteja käytetään suomalaisyritysten irtisanomistilanteissa vielä suhteellisen vähän, Kaisla ja Kasanen arvioivat. Kolmannen osapuolen käytön kynnys on sitä alempi, mitä halukkaampia yrityksessä ollaan löytämään irtisanottaville uusia töitä muualta, Kaisla luonnehtii.

Ilmoita asiavirheestä