Vuoden 2019 tammi-kesäkuun aikana Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin 4959 vahinkotapausta, mikä on 680 ilmoitusta enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Prosentuaalisesti määrä kasvoi reilu 15 prosenttia.
Potilasvakuutuskeskus teki ratkaisun 4822 vahingon korvattavuudesta ja näistä 1106 sai myönteisen korvauspäätöksen.
Korvauksia maksettiin yhteensä 20,2 miljoonaa euroa.
Nyt julkaistuun osavuosiraporttiin on koottu ajankohtaista tilastotietoa tammi-kesäkuun 2019 vahinkokehityksestä.
Raportti sisältää ensimmäistä kertaa myös tilastotietoa vuosina 2014–2016 leikkaustoimenpiteiden yhteydessä sattuneista korvatuista potilasvahingoista.
– Kaikkiin terveydenhuollon toimenpiteisiin liittyy aina riskejä. Toivomme, että vahinkotiedot auttavat aiempaa paremmin tunnistamaan leikkaustoimenpiteisiin liittyviä kehittämiskohteita, sanoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta tiedotteessa.
PVK:n tilastojulkaisuun on otettu mukaan 30 leikkaustoimenpidettä, joissa potilasvahinkoja sattuu lukumääräisesti eniten.
Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäytimen ja hermojuurien vapautusleikkaukset ovat vuodesta toiseen olleet kärjessä, käy ilmi yleisimmin potilasvahinkoina korvattujen leikkaustoimenpiteiden tilastosta.
Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni: alle prosentin luokkaa.
Tieto vahingoista ohjaa terveydenhuoltoa ja potilasturvallisuutta
Potilasvakuutuskeskus tarjoaa esimerkiksi sairaanhoitopiireille yksityiskohtaiset tiedot potilasvahingoista, jotka ovat sattuneet niiden alueella.
Tietoja potilasvahingoista on mahdollista käyttää terveydenhuollon laatu- ja potilasturvallisuustyön tukena.
PVK:n laajat vahinkoaineistot ovat myös tutkijoiden käytettävissä tieteellisiin ja potilasturvallisuutta edistäviin tarkoituksiin.
– Meillä on kattavasti tietoa siitä, minkälaiset terveydenhuollon haittatapahtumat johtavat vahinkoilmoituksen tekemiseen ja minkälaisia korvattavia potilasvahinkoja terveydenhuollossa sattuu. Potilasvahinkotapaukset on syytä käsitellä terveydenhuollossa systemaattisesti, sanoo PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen.
PVK huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta potilasvahinkolain mukaisesti. PVK tekee tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa.
Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana.
Osavuosiraportti 2019. Potilasvahinkoilmoitukset ja ratkaistut tapaukset 1.1.–30.6.2019 on julkaistu verkkosivulla https://www.pvk.fi/tilastot