Tehy otti palkkakiistassa käyttöön poikkeuksellisen kovan aseen. Vaikka joukko-irtisanoutumiseen sitoutui vain alle puolet kohdesairaaloihin tehyläisistä, sekin riittäisi aiheuttamaan tuhoisaa jälkeä.
Terveydenhuoltoalan työtaistelu kärjistyi maanantaina odotetusti, kun alan työntekijäliitto Tehy jätti Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle ja valtakunnansovittelijalle ilmoituksensa työtaistelutoimista. Keino palkankorotusten ajamisessa on poikkeuksellinen: uhkaus joukkoirtisanoutumisesta. Terveydenhuoltoalalla sitä käytettiin Suomessa laajassa mitassa viimeksi 1950-luvun puolivälissä. Tuolloin Sairaanhoitajaliiton jäsenet toteuttivat joukkoirtisanoutumisen ja saivat kohennuksen palkkoihinsa.
Ympäri maata valituista sairaaloista on nyt sitoutunut irtisanoutumaan 12 800 Tehyn jäsentä, heistä Pohjois-Suomessa vajaat 1 900. Valtakunnallisesti allekirjoituksensa on antanut 40 prosenttia kyseisten laitosten tehyläisistä.
Tehyn edustajat vakuuttivat maanantaina tyytyväisyyttään numeroihin muistuttaen nimien lyhyestä keruuajasta. Lukuja on kuitenkin mahdollisuus lukea toisinkin. Työnantajan varoittelu irtisanoutumisen mahdollisista ikävistä seurauksista näyttää purreen osaan liiton jäsenistä. Todennäköisesti osa tehyläisistä myös pitää joukkoirtisanoutumista liian rajuna työtaistelukeinona.
Selvää joka tapauksessa on, että 40 prosentinkin jääminen pois töistä synnyttäisi sairaaloissa kaaoksen. Jos joidenkin leikkausten siirto ei vielä aiheuttaisikaan välittömiä uhkia, tilanne on täysin toinen vaikkapa synnytys- tai tehostetun hoidon osastoilla. Työtaistelu uhkaisi taatusti myös potilaiden terveyttä, eivätkä osapuolet sitä edes kiistä. Nyt työnantaja syyttää potilasturvallisuuden vaarantamisesta Tehyä, ja Tehy sanoo vastuun olevan työantajalla. Potilaat ovat välissä pelinappulan ankeassa osassa.
Tehy näyttää arvioivan, että työantaja ei uskalla päästää kiistaa irtisanoutumisvaiheeseen asti. Sen yhtenä seurauksenahan olisi todennäköisesti myös iso joukko oikeudenkäyntejä, joissa työtaistelun uhriksi joutuneet potilaat tai heidän omaisensa peräisivät alan päättäjien vastuuta.
Tehyn taktisen laskelman pitävyys ei kuitenkaan ole varmaa. Työmarkkinalaitoksen niskassa ovat nimittäin sekä kunnista että koko työantajaleiristä tulevat paineet. Jos Tehy saa painostettua itselleen reilusti yli yleisen kunnallisen linjan tulevat korotukset, ne koskisivat koko hoitoalaa ja koettelisivat sitä rajummin kuntien taloutta. Työantajan taipuminen joukkoirtisanoutumisuhan edessä olisi myös hankala ennakkotapaus. Jos kovat otteet tehoavat, jäljittelijöitä riittää varmasti.
Maanantain ainoa valonpilkahdus oli se, että takalukossa oleva kiista siirtyi valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen hoidettavaksi. On kuitenkin epärealistista olettaa, että Salonius voisi puhtaassa rahakiistassa vetää hihastaan jonkin ässän, joka johtaisi nopeaan laukeamiseen. Hän itsekin arvioi, että ratkaisua tuskin nähdään ennen kuin lähellä Tehyn asettamaa takarajaa, marraskuun 19. päivää. Toivottavasti edes silloin.
Hallituksella olisi mahdollista puuttua tilanteeseen korottamalla 150 miljoonan euron vuotuista summaa, jonka se on tämän hallituskauden ajan luvannut naisvaltaisille aloille. Hallitus kokoontuukin pohtimaan asiaa tänään tiistaina.
Mitään uusia rahalupauksia ei kuitenkaan kannata odottaa sen jälkeen, kun ministeri toisensa jälkeen on todennut, ettei valtiolta heru lisää rahaa. Kyse on myös hallituksen arvovallasta ja sen lausuntojen uskottavuudesta. Ei maan hallituskaan voi taipua noin vain kovankaan uhan edessä.