Hallitus joutuu turvautumaan pakkolakiin potilasturvallisuuden takaamiseksi, jos arkkiatri Risto Pelkosen johtama sovittelulautakunta ei torstaina aamupäivään mennessä löydä hoitajien työkiistaan ratkaisua.
Vaikka Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola tiistaina tyrmäsi pakkolain eivätkä ministerit erillisen lakkolain valmistelua suoraan vahvista, hallitus ei voi jäädä odottamaan, löytyykö sopu myöhemmin vai ei.
Laki on myös annettava eduskunnalle perjantaina pidettävässä presidentin esittelyssä, jotta laki ehdittäisiin saattaa voimaan ennen tämän kuun 19. päivänä uhkaavia terveydenhoitajien joukkoirtisanoutumisia.
Hallitus onkin varautunut rajaamaan Tehyn työtaistelua erillislailla. "Hallitus ei voi katsoa sivusta toimettomana, jos ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa ihmisiä alkaa kuolla", valtiosihteeri Ilkka Oksala muistuttaa.
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) on vielä toiveikas, että sopu löytyisi torstaina sovittelulautakunnassa. Hän piti hyvänä merkkinä sitä, ettei Tehy laajentanut eilen irtisanomisuhkaa.
Risikko myönsi, että hallitus varautuu myös pahimpaan. "Potilasturvallisuus on kaikkien raporttien mukaan vaakalaudalla, jos työtaistelu pääsee käyntiin."
Ainoa keino hallituksella on varmistaa potilasturvallisuus, on antaa lakon rajaamisesta erillislaki. Sellainen hallituksen takataskussa nyt on, vaikkei tätä suoraan myönnetä.
Eduskunnan kansliasta kerrottiin jo eilen, että lakiesitys on varauduttu viemään nopeasti läpi niin, että se hyväksyttäisiin jo ensi maanantaina.
Torstai on
rajapyykki
Tiistaina kaikki korostivat, että voimat on nyt keskitettävä ratkaisun löytämiseen. Hallituksessa ei odotella toimettomina, vaan valmistelu kiireellisen ja potilaiden hengissä pysymisen kannalta tärkeän hoidon turvaamisesta myös työtaistelun aikana jatkuu.
Tarvittaessa hallitus hyväksyy pakkolain, joka voi olla nimeltään potilasturvalaki tai joku vastaava, jo torstaina iltapäivän istunnossaan.
Laissa määriteltäisiin se, mitkä hoitotoimet rajataan työtaistelun ulkopuolelle. Sairaaloissa kiireellistä hoitoa ovat muun muassa synnytykset, ensiapu, keskosten hoito, tehohoito sekä syöpien säde- ja sytostaattihoidot.
Lailla rajattaisiin työtaistelun ulkopuolelle enintään kymmenen prosenttia irtisanoutuneista hoitajista, joita on yhteensä noin 12 500.
Perutuslaki
edellyttää toimia
Koska hoitajat eivät uhkaa lakolla, vaan joukkoirtisanomisella hallituksen ainoa keinoa puuttua asiaan on erillinen laki.
Perustuslain pykälät edellyttävät julkista valtaa, hallitusta ja eduskuntaa, turvaamaan lailla jokaiselle oikeuden riittäviin terveyspalveluihin sekä oikeuden elämään.
Mitään valmista lakia ei hoitajien työkiistan toteutuessa voitaisi käyttää. Valmiuslakia, johon voidaan turvautua muun muassa suuronnettomuuden uhatessa, ei tässä tilanteessa voida soveltaa.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä esitettiin jo kaksi viikkoa sitten Tehyn johdolle toive, että se rajaisi vapaaehtoisesti kiireellisen hoidon työtaistelun ulkopuolelle. Tehy on torjunut tämän toistuvasti.
Pakkolain sisällöstä riippuisi se, saadaanko laki voimaan yksikertaisella säätämisjärjestyksellä. Joka tapauksessa siitä pitää pyytää lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalta. Se on varautunut jo viikonlopputöihin.
TEO vaatii
varmistusta lailla
Sairaanhoitopiirit vetosivat viime viikolla yhteiskunnan keinoihin rajata kiireellinen hoito työtaistelun ulkopuolelle. Eilen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) vaati potilasturvallisuuden varmistamista viime kädessä jopa lainsäädännöllä, jos muut keinot eivät auta Tehyn mahdollisen työtaistelun aikana.
TEO:ssa on tehty tarkka analyysi erikoishoidon tilanteesta. Se paljastaa, että esimerkiksi Lapin keskussairaalassa kaikki tehohoitoyksikön hoitajat ovat ilmoittaneet irtisanoutumisensa.
Jos hoitoa ei turvattaisi lailla, tämä tarkoittaisi ylijohtaja Jukka Männistön mukaan sitä, että tehohoidon yksikkö jouduttaisiin laittamaan kiinni. Lappilaisten lähimmät tehohoidon yksiköt olisivat Oulussa ja Kemissä. Pohjoisemmasta Suomesta on Ouluun noin sata kilometriä pitempi matka kuin Helsingistä Ouluun, Männistö muistuttaa.