Terveydenhuolto on Suomessa luottamuksellista ja potilaan yksityisyydellä on hyvin korkea suoja. Potilaalla on oikeus päättää itseään koskevien tietojen luovuttamisesta. Luovutusedellytyksiä pitäisi kuitenkin tarkistaa poliisin ja terveydenhuollon viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa, arvioi hallintotieteiden lisensiaatti Arto Kauppi väitöstutkimuksessaan.
Peruslähtökohdat pysyvät samoina, mutta tärkeiden yksityisten taikka yhteiskunnallisten etujen suojeleminen saattaa kuitenkin edellyttää tietojen luovuttamista viranomaisille jopa ilman potilaan suostumusta.
"Potilaan yksityisyyden suojaaminen ja luottamuksellisen hoitosuhteen ylläpitäminen edellyttävät potilastietojen salassa pitämistä", Kauppi korostaa. "Toisaalta tiedot voivat olla joissakin tapauksissa poliisille ensiarvoisen tärkeitä. Tällöin syntyy ristiriitatilanne, jonka ratkaiseminen on vaikeaa niin lainsäädäntötyössä kuin käytännön viranomaistoiminnassakin."
Kaksi eri intressiä
"Tässä joudutaan tasapainoilemaan kahden perusyhteiskunnallisen intressin välillä. Toisaalta meillä on nämä poliisin perustellut tehtävät, joissa tarvitaan tietoja. Toisaalta täytyy taas kunnioittaa myös tätä toista puolta, väestön terveyden edistämistä."
Potilastietojen luovuttamista koskevat säädökset eivät ole aina tyydyttäviä. Salassapitosäännökset eivät juurikaan jousta tapauskohtaisesti tai ota huomioon pyyntöön johtaneita erityisolosuhteita. Myös poliisin valtuudet tiedon hankintaan voivat aiheuttaa ongelmia.
"Tietojen hankintaa ohjaavat säännökset ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä ne oikeuta poliisia saamaan tietoja aina edes niissä tilanteissa, joissa tiedonsaanti olisi perusteltua jopa potilaan oman edun vuoksi", Arto Kauppi arvioi. "Ongelmia saattaa aiheutua muun muassa poliisin etsiessä kadonnutta henkilöä tai selvittäessä esimerkiksi lapseen kohdistunutta törkeää lievempää rikosta, jonka tutkinnassa terveydenhuollon ammattihenkilöä ei voida velvoittaa todistamaan."
Pari vuotta sitten käytiin ankara keskustelu ajo-oikeudesta, kun lääkäreille määrättiin ilmoitusvelvollisuus. Ampuma-aseiden kohdalla vastaavaa ei ole, mutta poliisilla on omasta pyynnöstään oikeus tarpeellisiin tietoihin.
Kuuden vuoden sääntö
"Voimassa oleva sääntö mahdollistaa sen, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voidaan jo esitutkintavaiheessa velvoittaa ilmaisemaan tietoja poliisille, jos tutkittava rikos täyttää törkeän rikoksen ehdot elikkä kysymys on rikoksesta, josta voi seurata vankeutta kuusi vuotta tai enemmän."
Kadonneen henkilön etsinnässä ei nykyisin aina päästä tyydyttävään tietojen vaihtoon. Salassapitosääntely ei mahdollista yksiselitteisesti tietojen luovuttamista poliisille edes tilanteessa, jossa se olisi selvästi potilaan oman edun mukaista.
"Jos ajatellaan, että henkilö on kadonnut ja terveydenhuollosta saatavat tiedot edesauttaisivat löytymistä. Esimerkiksi poliisi saa tietoonsa, että henkilö sairastaa dementiaa", Kauppi sanoo.
"Kyllähän se madaltaa etsintäkynnystä, lähdetään helpommin operaatioihin, kun tiedetään, että on olemassa terveydentilaan liittyviä seikkoja, jotka perustelisivat että etsintöihin täytyy ryhtyä ripeämmin ja ponnekkaammin."