Oikeus päästä määräajassa hoitoon on kansallisen terveysprojektin tärkeä tavoite, joka pitää toteuttaa nopeasti. Liian monet sairaat kokevat liian usein olevansa pelkkiä numeroita jonossa.
Hoitojonoihin juuttuneet ihmiset ovat viime vuosina kokeneet täydestä syystä, että heidät on unohdettu. Leikkausta odottaneet eivät ole saaneet mistään tietoa, kuinka monta potilasta on vielä jonossa heidän edellään. Esimerkiksi kivuliaan polven tai lonkan kanssa liikkuvia on epäilyttänyt, että heidän ohitseen lappaa leikkauksiin väkeä, jolle halutaan antaa tekonivel nopeammin.
Kansallisen terveysprojektin osana suomalaisille on luvassa oikeus tarkistaa oma paikkansa jonossa. Se on hyvä. Hoitoon pääsyn turvaamista pohtivan työryhmän vetäjä, professori Mats Brommels vakuuttaa, että pääsy terveydenhuollon ammattilaisen ensiarvioon taataan kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Se todettiin jo viime vuonna terveysprojektin yhteenvetotilaisuudessa.
Lupaus merkitsee suurta parannusta monilla paikkakunnilla. Niissä lääkärin tutkittavaksi pääsevät kohtuullisessa ajassa vain kiireistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Muiden jonotusaika voi olla viikkoja.
Vastaisuudessa pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen arviointiin järjestetään kolmen viikon sisällä lähetteen kirjoittamisesta. Lääketieteellisesti perusteltua hoitoa luvataan viimeistään kuudessa kuukaudessa. On kuitenkin huomattava, että nykyisellään esimerkiksi keinonivelleikkaukseen pääsyä saatetaan pahimmillaan odottaa vuosia.
Mikä tärkeintä, kunta tai kuntayhtymä on määrä velvoittaa hankkimaan potilaan tarvitsema hoito muilta palveluiden tuottajilta, elleivät ne itse pysty sitä määräajassa antamaan. Suomen terveyskeskukset ja sairaalat ovat epätasaisesti kuormitettuja. Jossakin esiintyy tyhjäkäyntiä yllättävän usein. On ollut silkkaa voimavarojen tuhlausta, ettei resursseja ole ryhdytty tasaamaan määräyksin jo aiemmin.
Useille pienille kunnille uusi tilanne merkitsee väistämättä tarvetta liittoutua sairaanhoidossa jonkun tai joidenkin naapurikuntien kanssa. Se on hyväksi myös muista syistä. Liian pienet terveyskeskukset eivät vedä lääkäreitäkään.
Myös monelta muulta alalta tutut päällekkäisyydet tuhlaavat terveyspalveluissakin aikaa ja voimia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri aloittaa alueellisten laboratorio- ja kuvantamispalveluiden päällekkäisyyksien purun sosiaali- ja terveysministeriöltä saamansa 280 000 euron turvin. Ministeriö jakoi kansallisen terveysprojektin vauhdittamiseksi viime tiistaina kaikkiaan 6,4 miljoonaa euroa. Ne käytetään terveydenhuollon kehittämishankkeisiin.
Kainuussa aiotaan kokeilla maailmalta lainattua vastauskeskus-ideaa. Maakunnassa voidaan soittaa terveyspulmissa yhteen numeroon kellon ympäri. Päivystävät terveydenhoitajat antavat hoito-ohjeita, mutta myös ohjaavat oikeaan tutkimuspaikkaan. Näin vältetään ainakin kolmannes turhista käynneistä. Tarkoitukseen suunnataan 137 500 euroa.
Lapin keskussairaala kehittää palvelukokonaisuuksiaan 162 700 eurolla, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri järjestelee 100 000 eurolla perusterveydenhuollon ja sosiaalialan palveluita toisiaan tukeviksi.
Kaikissa hankkeissa on pidettävä kiinni siitä, että toiminta tehostuu ja nopeutuu pysyvästi. Sen hyväksi ei terveydenhuollossa ole vielä huomattu tai kyetty tekemään likikään kaikkea mahdollista. Se on jokaisen vastuullisen kyettävä tunnustamaan.